Frunzen sotilasakatemia
Frunzen sotilasakatemia (ven. Военная академия имени М. В. Фрунзе) oli Moskovassa sijainnut Neuvostoliiton sotakorkeakoulu, joka toimi vuosina 1925–1998.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akatemian oppilaat olivat upseereja, joita koulutettiin eri aselajien sodankäyntiin.[1] Pääsääntöisesti akatemiaan opiskelemaan valikoidut olivat 30 ikävuoden tienoilla olevia kapteeneja ja majureita. Opinto-ohjelmaan kuului taktisen ja operatiivisen tason oppeja, sotahistoriaa ja sotataidetta, ulkomaisia kieliä ja tieteellisen tutkimuksen osa-alueita.[1]
Opettamisen lisäksi akatemia toimi aselajien toiminnan tutkimuskeskuksena. Se julkaisi kenttäohjesääntöjä, oppikirjoja sekä teoreettisia tutkimuksia ja kirjoituksia.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän bolsevikkijohtaja Vladimir Lenin perusti sotilasakatemian vuonna 1918 nimellä Yleisesikunta-akatemia periytyen keisarillisen armeijan Nikolajevskin yleisesikunta-akatemiasta.[3] Vuonna 1921 se nimettiin työläisten ja talonpoikien puna-armeijan sotilasakatemiaksi. Pysyvän nimensä se sai Venäjän sisällissodassa bolsevikkien puolella ansioituneen sotilasjohtajan, strategin ja sotateoreetikon Mihail Frunzen mukaan, joka kuoli jo lokakuussa 1925 ja akatemia nimettiin hänen mukaansa.[4]
1930-luvulla Frunzen akatemian oppiaineisiin lisättiin korkeampiin oppiarvoihin tähtääviä kursseja, jotka olivat tarkoitettuja jatko-opinnoiksi jo aiemmin sotakorkeakouluista valmistuneille. Tästä opinto-ohjelmasta tuli perusta Voroshilovin yleisesikunta-akatemialle, jonka perustamisen jälkeen Frunzen akatemia keskittyi yhdistettyjen aselajien taktisen ja operatiivisen tason sodankäynnin opettamiseen.[2]
Frunzen akatemiasta valmistunut upseeri sai diplomin lisäksi hopeisen vinoneliön muotoisen merkin, jota kannettiin univormussa tai siviiliasussa rintakehän oikealla puolella muiden kunniamerkkien tai nauhojen yläpuolella.[5]
Frunzen akatemiassa opiskeli myös ulkomaisia upseereja, lähinnä Varsovan sopimuksen jäsenmaista ja muista kommunistijohtoisista valtioista, esimerkiksi Kuuban puolustusoppien kehittämisessä oli Frunzen akatemialla suuri merkitys.[2] Pentti Syrjä kirjoitti 1986 kirjan nimeltään Gruppa Finlandija, jossa hän kertoi opiskelukokemuksistaan Frunzen sotilasakatemiassa.[6]
Frunzen sotilasakatemia yhdistettiin Malinovskin panssarijoukkojen akatemian ja Šapošnikovin korkeimpien upseerien kurssien kanssa Venäjän sotilaskatemiaksi 1998.
Maineikkaita oppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lester W. Grau, Frunzen sotilasakatemia: The bear went over the mountain: Soviet combat tactics in Afghanistan. Diane Publ., 1996. ISBN 1428981489. s. 212
- ↑ a b c Irving Louis Horowitz: Cuban Communism, 1959-1995. Transaction Publishers, 1996 (8.p.). ISBN 1560007583. s. 601
- ↑ Harold R. Winton, David R. Mets: The Challenge of Change. University of Nebraska Press, 2000. ISBN 0803247931. s. 120
- ↑ Williamson Murray, MacGregor Knox, Alvin H. Bernstein: The Making of Strategy. Cambridge University Press, 1996. ISBN 0521566274. s. 515
- ↑ Dowling, Timothy C. (toim.): Russia at War, s. 284. ABC-Clio, 2015. ISBN 978-1-59884-947-9.
- ↑ Heikkinen, Martti: Gruppa Finlandija nosti kenraalin julkisuuteen Helsingin Sanomat 11.4.2002. Viitattu 20.8.2022