Frigga Maria Honkapirtti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Frigga Maria (Maija) Honkapirtti (o.s. Boxström, 19. toukokuuta 1895 Sortavala – 18. lokakuuta 1957 Helsinki)[1] oli Sortavalan seminaarin luonnonhistorian, maatalouden ja maantieteen lehtori. Hän oli myös Laatokan Karjalan Marttapiiriliiton puheenjohtaja ja Marttaliiton valtuuskunnan jäsen.[2][3]

Frigga Maria Honkapirtin vanhemmat olivat Sortavalan seminaarin kasvatusopin ja historian lehtori Bruno Boxström ja Sortavalassa voimistelun- ja kieltenopettajana toiminut Maria Korte.[4] Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1914 hän opiskeli luonnontieteitä Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1920. Ennen valintaansa Sortavalan seminaarin lehtoriksi vuonna 1929[1] hän opetti Helsingin uudessa yhteiskoulussa, Jamilahden kansanopistossa, Salmin keskikoulussa ja Sortavalan tyttökoulussa.[2] Vuosina 1921–1923 hän toimi Ester Ståhlbergin yksityissihteerinä.[5] [1] Talvisodan aikana hänet määrättiin Kajaanin seminaarin lehtoriksi vuosiksi 1940-1941, kunnes Sortavalan seminaari pääsi joksikin aikaa takaisin kotiseudulleen.[5][6] Honkapirtti johti kunnostustöitä ja jatkoi opettajana seminaarin aloitettua jälleen työnsä syksyllä 1942.[7] Jatkosodan jälkeen seminaarin muututtua Itä-Suomen seminaariksi Honkapirtti seurasi sen mukana ensin Raumalle ja lopulliseen sijoituspaikkaan Joensuuhun.[5] [8] Eläkkeelle hän jäi vuonna 1956.[1]

Honkapirttiä pidettiin johdonmukaisena ja alaansa seuraavana opettajana.[5][9] Hän teki vuosina 1927, 1934 ja 1941 laajoja opintomatkoja Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjoismaihin.[5] [10] Hänen aikanaan seminaarin luonnonhistorian ja maantiedon kokoelmia kartutettiin oppilaiden eri maista tuomilla matkamuistoilla ja muilla esineillä sekä eläin- ja kasvinäytteillä.[11]

Maija Honkapirtti nimitettiin päiväkäskyllä Rannikkosotilaiden huoltoyhdistyksen Sortavalan paikallisosaston toiminnanjohtajaksi ja Laatokan rannikon sotilaskotien toiminnanjohtajaksi vuosiksi 1939–1940.[12][1]  Hän toimi sotilaskotitehtävissä myös jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.[1] Vuosina 1943–1944 hän kuului valtion komiteaan, joka järjesti jatkosodan aikana palautetun Karjalan maatalousoppilaitosten jälleenrakentamista.[5][13] Honkapirtti jatkoi Laatokan Karjalan marttojen johdossa useita vuosia sotien jälkeenkin.[14] Marttatyön ohella hänen sydäntään lähellä oli Jamilahden kansanopisto, jonka johtokunnan jäsenenä hän toimi vuodesta 1926 ja puheenjohtajana vuodesta 1940.[10]

Maija Honkapirtti oli kahden pojan kasvatusäiti.[14] Honkapirtille myönnettiin ansioistaan Talvisodan muistomitali Laatokan Karjalan soljen kera, Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja Vapaudenristin ritarikunnan 4. luokan Vapaudenristi.[1] Sortavalan seminaarin muistoa vaaliva Kymölän kilta pystytti Maja Honkapirtin ja hänen äitinsä Maria Boxströmin haudalle Hietaniemen hautausmaalle hautamuistomerkin syksyllä 1960.[15]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Honkapirtti, Maija.: Muistoja Sortavalan evankelisen seuran työsaralta vuosisadan molemmin puolin / M. H. Jyväskylä : Keskimaa : 1951.
  • Honkapirtti, Maija. ; Tiusanen, Mia: Sortavalan evankelinen seura : piirteitä sen synnystä, kehityksestä ja toiminnasta v:na 1890-1940 sekä Ev. seuran ja Jamilahden kansanopiston vuosikertomukset v:lta 1939, 1940 ja 1941-1942 / [toim. Maija Honkapirtti]. Sortavala : [Sortavalan evankelinen seura], 1942.
  • Honkapirtti, Maija: Sortavala-Raja-Karjala : Sortavalan päivillä 14.6.1935 pidetty esitelmä / Maija Honkapirtti. Helsinki : [kustantaja tuntematon], 1936. Erip. Suomen luonnonhistorian maantieteen opettajien liiton julkaisusta 1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Itä-Suomen Seminaari 1945-1970 : Juhlajulkaisu / toimituskunta: Jalmari Mikkola, Antti Henttonen, Iivar Kemppinen ; matrikkeliosan toim. Toivo Sivonen. Helsinki : Kymölän Kilta, 1970, s. 86.
  2. ↑ a b Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimittanut Iivo Härkönen, K. H. Pankakoski ja Väinö Seppä. - Helsinki : Valistus, 1940, s. 196.
  3. ↑ Pelkonen, Elna. Marttatyötä Laatokan Karjalassa. - Pieksämäki : Siirtomarttojen pohjoinen piiriliitto, 1958, s. 5.
  4. ↑ Kasurinen, Martta: Maija Honkapirtti. Julkaisussa Sortavalan-Itä-Suomen seminaari 1880-1960 : juhlajulkaisu / toimituskunta: J. N. Mikkola ... [et al.]. - [Helsinki] : Kymölän kilta, [1961], s. 91.
  5. ↑ a b c d e f Kasurinen, s. 92.
  6. ↑ Kemppinen, Iivar. Sortavalan seminaarin historia Helsinki : Kymölän kilta, 1969, s. 265–266, 268.
  7. ↑ Kemppinen, s. 265.
  8. ↑ Kemppinen, s. 271.
  9. ↑ Kemppinen, s. 198.
  10. ↑ a b Sortavalan-Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950) : muistojulkaisu / toimittanut Väinö Seppä. Helsinki : Valistus, 1950, s. 148.
  11. ↑ Kemppinen, s. 196.
  12. ↑ Pelkonen, s. 396.
  13. ↑ Palautetun Karjalan maatalousoppilaitostoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö, 1944: 5.
  14. ↑ a b Kasurinen, s. 93.
  15. ↑ Kemppinen, s. 297.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Frigga_Maria_Honkapirtti&oldid=18860383”