Friedensreich Hundertwasser
Friedensreich Hundertwasser | |
---|---|
Friedensreich Hundertwasser vuonna 1998. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. joulukuuta 1928 Wien, Itävalta |
Kuollut | 19. helmikuuta 2000 (71 vuotta) Tyyni valtameri, Uusi-Seelanti |
Taiteilija | |
Ala | arkkitehtuuri, taidemaalari |
Taidesuuntaus | Moderni taide |
Kuuluisimpia töitä | Hundertwasserhaus |
Aiheesta muualla | |
www.hundertwasser.at | |
Friedensreich Hundertwasser (alk. Friedrich Stowasser, 15. joulukuuta 1928 Wien – 19. helmikuuta 2000 Tyynimeri, Uusi-Seelanti) oli juutalaista syntyperää oleva itävaltalainen arkkitehti, taidemaalari ja taiteilija. Hän tuli tunnetuksi useista Eurooppaan ja muualle maailmaan rakennetuista omintakeisista ”Hundertwasser-taloista” (Hundertwasserhaus). Hundertwasser teki urallaan myös monia maalauksia ja suunnitteli muun muassa postimerkkejä.
Yksityiselämä ja opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Friedrich Stowasser syntyi köyhään wieniläisperheeseen vuonna 1928. Hänen isänsä kuoli seuraavana vuonna, ja hänet kasvatti hänen juutalainen äitinsä.[1][2] Äiti laittoi Stowasserin Montessori-kouluun harjoittamaan taiteellista osaamistaan. Kun Itävalta vuonna 1938 oli liitetty Saksaan, äiti lähetti poikansa Hitler-nuoriin, mikä pelasti heidän henkensä toisen maailmansodan aikana.[2]
Stowasser kirjautui vuonna 1948 Wienin kuvataideakatemiaan. Hän opiskeli siellä professori Robin Christian Andersenin oppilaana, mutta keskeytti akatemian jo kolmen kuukauden kuluttua. Stowasser sai tuona aikana vaikutteita Egon Schieleltä ja Walter Kampmannilta, joiden taidetta hän näki näyttelyissä. Seuraavana vuonna hän matkusteli Italiassa ja tapasi Firenzessä René Brôn, jonka kanssa hän matkusti Pariisiin, missä hän vaihtoi sukunimensä Hundertwasseriksi.[3] Sto tarkoittaa monissa slaavilaisissa kielissä sataa kuten saksan kielen sana hundert.[2] Pariisissa Hundertwasser aloitti opiskelut École des Beaux-Artsissa, mutta jätti koulun heti ensimmäisenä päivänä.[1] Hän aloitti uran taiteilijana 1940-luvun lopulla.[2]
Hundertwasser oli kahdesti naimisissa. Vuonna 1958 hän solmi ensimmäisen avioliiton, mutta erosi vuonna 1960. Hän meni vuonna 1962 naimisiin Yuko Ikewadan kanssa, mutta pari erosi neljän vuoden kuluttua.[1][1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taideuran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1951 Hundertwasser oli jo niin tunnettu, että hänet hyväksyttiin Wienin Art-Clubiin.[2] Seuraavana vuonna hänellä oli Art-Clubissa ensimmäinen oma näyttely. Sen jälkeen hän piti 1950-luvulla näyttelyt Pariisissa ja Milanossa.[1]
Hundertwasser suuntautui arkkitehtuuriin vuonna 1961, kun hän arvosteli modernia arkkitehtuuria vierailevana luennoitsijana Hampurissa. Hundertwasser julisti sen mielikuvituksettomaksi, pilkkasi symmetriaa käyttämällä eri paria olevia sukkia ja kutsui suoria viivoja muun muassa ”paholaisen työvälineeksi”. Hän kirjoitti ajatuksensa manifestiin, josta tuli erityisen suosittu vastakulttuurien parissa ja jonka kautta Yhdysvaltain ympäristöliike kiinnostui hänestä.[2]
Menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hundertwasserin työt menestyivät 1960-luvulla, sillä niitä oli esillä muun muassa Itävallan-paviljongissa Venetsian biennaalissa 1962 ja Hannoverissa Kestner Gesellschaftin retrospektiivissä. Hän oli samaan aikaan aktiivinen ympäristöliikkeessä ja halusi vaikuttaa luonnon lähellä oleviin ihmisten elinympäristöihin. Hundertwasser toi tavoitteitaan esille usein provokatiivisilla esiintymisillä, ja esimerkiksi 1968 hän piti Wienissä puheen alasti.[3]
Hundertwasser oli monipuolinen taiteilija, ja 1970-luvulla hän suunnitteli muun muassa postimerkkejä ja kolikoita.[3] Vuonna 1972 hänen töitään oli esillä japanilaisessa portfoliossa. Hundertwasser oli ensimmäinen eurooppalainen taiteilija, joka on saanut töitään esille japanilaisten kaivertajamestareiden kaivertamana. Vuonna 1975 hän suunnitteli itävaltalaisen postimerkin, josta tuli ensimmäisen osa sarjaa, joka esittelee itävaltalaista nykytaidetta. Neljän vuoden kuluttua Hundertwasser suunnitteli kolme postimerkkiä Senegalille ja yhden Kap Verdelle.[1]
Arkkitehtina hänen erikoisalaansa olivat ruohokattoiset asuinrakennukset. Wieniin valmistuneen kunnallisen vuokratalon, niin kutsutun Hundertwasserhausin, lisäksi hän on suunnitellut muun muassa Rosenthalin posliinitehtaan ulkoasun (1980–1982), Rupertinum-taidegallerian Salzburgiin (1980–1985), Pyhän Barbaran kirkon Bärnbachiin (1984–1988), Bad Fischaun moottoritieravintolan (1989–1990) ja Hundertwassermuseon KunstHausWienin (1989–1991).[4]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hundertwasser kuoli helmikuussa 2000 ollessaan Queen Elizabeth 2 -aluksella matkalla Aucklandista Itävaltaan. Toivomuksensa mukaisesti hänet haudattiin Uuteen-Seelantiin maatilalleen, jonka hän oli nimennyt "onnellisen kuoleman puutarhaksi".[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Biography – A selection hundertwasser.at. Viitattu 20.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Martin Pawley: Friedensreich Hundertwasser guardian.co.uk. 14.4.2000. Guardian News and Media Limited. Viitattu 20.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Friedensreich Hundertwasser Art Directory. Viitattu 20.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Kivirinta, Marja-Terttu: Taiteilija oli oma tavaramerkkinsä. Helsingin Sanomat, 22.2.2000, s. A12.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedensreich Hundertwasser Wikimedia Commonsissa
|