Wienin kuvataideakatemia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wienin kuvataideakatemia.
Friedrich Schillerin muistomerkki kuvataideakatemian edessä, kuva vuodelta 1898.
Sisätilojen koristelua.

Wienin kuvataideakatemia (saks. Akademie der bildenden Künste Wien) on Wienissä Itävallassa sijaitseva korkeakoulu, jossa opiskellaan taideaineita. Akatemiassa on noin 900 oppilasta, joista neljännes on kotoisin Itävallan ulkopuolelta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienin kuvataideakatemia perustettiin 1692 paroni Peter Strudelin aloitteesta esimerkkeinään Rooman Accadèmia di San Luca ja Pariisin Académie Royale. Strudelin kuoltua 1714 koulu suljettiin väliaikaisesti mutta avattiin uudelleen 1726. Koulun ohjeeksi tuli opettaa maalausta, kuvanveistoa, arkkitehtuuria ja kaivertamista.[1]

Keisarinna Maria Teresian vuonna 1751 antaman säädöksen perusteella akatemiassa tehtiin hallinnollisia muutoksia. Säädöksen mukaan henkilökuntaan oli määrä kuulua rehtori, assessoreja, sihteeri ja professoreja. Koulu avattiin 1. huhtikuuta 1877 uudessa rakennuksessa Wienin Schillerplatzin laidalla. Koulu sijaitsee yhä samassa rakennuksessa. Vuodesta 1920 alkaen kouluun on otettu oppilaiksi myös naisia.[1]

1938–1945 akatemian taso laski merkittävästi tuolloin valtaa pitäneiden natsien alettua juutalaisten professorien poistamisen opettajakunnasta. Natsit asettivat myös tiukkoja säädöksiä opetukseen omien standardiensa mukaan.[1]

Koululla on ollut yliopiston asema vuodesta 1998 lähtien, mutta sen hallinto on säilynyt itsenäisenä.[1]

Hitler pyrki akatemiaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkupojasta asti innokkaasti piirtänyt 18-vuotias Adolf Hitler keräsi rohkeutensa toteuttaakseen unelmansa ja haki 1907 arvostettuun akatemiaan. Hitler oli optimistinen ja itsevarma mutta pettyi pahasti, sillä hän karsiutui pääsykokeen toisessa vaiheessa. Hitler oli 113 hakijasta niiden 85 joukossa, jotka eivät päässeet sisään.[2] Hitlerin lailla reputtaneissa oli myös kuvataideakatemian tuleva rehtori. Hitlerin kyky hahmottaa ja jäljentää rakennuksia huomattiin, ja häntä kannustettiin hakemaan akatemian arkkitehtiosastolle. Tullakseen hyväksytyksi arkkitehtiosaston pääsykokeisiin Hitler olisi kuitenkin tarvinnut kahta vuotta aiemmin keskeyttämänsä oppikoulun päästötodistuksen. ”...hylkäävä päätös iski kuin salama kirkkaalta taivaalta”, Hitler kuvaili tunteitaan myöhemmin kirjassaan Taisteluni saatuaan tiedon reputtamisestaan.[3] Hän yritti toistamiseen seuraavana vuonna, mutta ei päässyt edes toiseen vaiheeseen.[2]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akatemia jakautuu seuraaviin instituutteihin:

  • Taiteet, jossa on kolme osastoa maalaukselle, piirtämiselle, visuaaliselle taiteelle, mediataiteelle ja kuvanveistolle
  • Taideteorian ja kulttuuritutkimuksen opinnot (taideteoria, filosofia, taidehistoria)
  • Konservaatio ja restaurointi
  • Luonnontieteet ja teknologia taiteessa
  • Opettajatutkinnot toisen asteen opettamista varten (käsityö, design, tekstiilitaide)
  • Taiteen ja arkkitehtuurin instituutti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Wienin kuvataideakatemian verkkosivut: historia Wienin kuvataideakatemia. Viitattu 11.9.2007. (englanniksi, saksaksi)
  2. a b John Toland: Hitler, s. 25–28. Wordsworth Editions, 1976. ISBN 1-85326-676-0. (englanniksi)
  3. Adolf Hitler: Taisteluni osa I, s. 26, 62–73. WSOY, 1941.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]