Framery

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Framery Oy
Framery logo.png
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 2010
Toimitusjohtaja Samu Hällfors[1]
Kotipaikka Tampere
Toiminta-alue tuotteita myydään noin 70 maassa
Toimiala Toimistokalusteet
Tuotteet äänieristetyt puhelinkopit ja työtilat
Liikevaihto 105 milj. euroa (2019) [2]
Liikevoitto 12,9 milj. euroa (2018)[2]
Henkilöstö 340 (2020)
Tytäryhtiöt tytäryhtiö Yhdysvalloissa [3]
Omistaja Vaaka Partners (pääomistaja), johto ja yksityissijoittajat (2020) [2]
Kotisivu frameryacoustics.com

Framery Oy on vuonna 2010 perustettu[4] tamperelainen konttorikalusteiden valmistuksen alalla toimiva yritys. Yrityksen tuotteet ovat äänieristettyjä puhelinkoppeja, työtiloja[5], podeja[6], joita käytetään niin toimistoissa kuin lentokentilläkin.[7] Framery oli ensimmäinen yhtiö, joka kaupallisti puhelinkopit ja alkoi myydä niitä kansainvälisesti. Vuonna 2020 yhtiö globaali markkinaosuus oli noin 30 prosenttia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvaiheet 2010–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 teekkarit Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki olivat kesätöissä tamperelaisessa ohjelmistoyrityksessä[8], jossa heidän esimiehensä puhui puhelimessa liian äänekkäästi.[5] Kun Marjamäki pyysi häntä puhumaan puhelunsa muualla, tämä vastasi ”Hankkikaa tänne puhelinkoppi”. Etsiessään netistä sopivaa tuotetta, he huomasivat, ettei sellaisia ollut tarjolla.[9] He ilmoittivat esimiehelleen, että hän saa haluamansa puhelinkopin, mutta ennen sitä heidän pitää irtisanoutua.[6] Hällfors ja Marjamäki perustivat Framery Oy:n syyskuussa 2010[2] ja alkoivat rakentaa Marjamäen vanhempien[10] autotallissa äänieristettyjä puhelinkoppeja.[5] Autotallin jälkeen tuotteita kehiteltiin neljän kuukauden ajan Tampereella Finlaysonin alueen Protomossa, minkä jälkeen muutettiin omiin toimitiloihin.[7] Prototyyppi valmistui kymmenien kokeilujen jälkeen[10] ja sen osti ohjelmistoyhtiö Vincitin perustaja Mikko Kuitunen.[2] Kuitunen ei ollut tyytyväinen tuotteeseen, sillä siellä humisi ja kaikui, joten hän pyysi viemään tuotteen pois, mutta antoi yrityksen pitää rahat, sijoitti yhtiöön ja aloitti yhtiön hallituksessa. Framery myi lisää koppeja ja paranteli mallia saamansa palautteen perusteella.[2]

Ensimmäiset neljä vuotta olivat yhtiölle vaikeita ja se oli usein konkurssin partaalla.[9] Vuonna 2011 sen liikevaihto oli 160 000 euroa.[11] Vuonna 2013 yritys alkoi panostaa vientiin, mikä nosti sen liikevaihdon miljoonaluokkaan.[12] Sen ensimmäisiä asiakkaita Yhdysvalloissa oli Twitter.[13]

2014–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 yritys muutti Aamulehden entiseen painotaloon.[2] Framery sai Tekesin tukea Nuoret Innovatiiviset Yritykset-ohjelman kautta.[5] Myös Kim Väisänen sijoitti 300 000 euroa [2] yhtiöön, jossa työskenteli silloin 10 työntekijää.[14] Tappiota tehnyt yritys päätti ottaa riskin, ja se lopetti vanhan tuotemallistonsa myynnin. Sillä oli kahdeksan tuoteperhettä ja niihin kuuluvia tuotteita saattoi konfiguroida lukemattomin eri tavoin[13]. Keräämänsä palautteen avulla se suunnitteli alusta asti uuden kopin. Uusi tuote, Framery O, valmistui lokakuussa 2014 ja se esiteltiin Saksassa toimistokalustemessuilla, jossa se oli ainoa puhelinkoppituote. Yritys alkoi hankkia kansainvälisiä jakelijoita. Yhdysvalloista löydettiin hyviä asiakkaita ja kysyntää tuotteille alkoi syntyä. Yrityksen toinen perustaja Marjamäki jätti yhtiön siirryttyään sukutilalle.[2] [13]

Kun markkinat alkoivat olla kypsiä puhelinkoppituotteille, vuosina 2015–2016, Framery oli ehtinyt kehittää tuotettaan jo vuosia, kun sen kilpailijat olivat vasta käynnistelemässä toimintaansa. Kysyntää nosti siirtyminen avokonttoreista monitilatoimistoihin ja koventunut kilpailu työntekijöistä: esimerkiksi Nokia ja Microsoft halusivat tarjota entistä rauhallisempia työtiloja.[10] Vuonna 2016 yritys työllisti yli sata työntekijää ja alihankkijaa[12] ja sen liikevaihto oli lähes 18 miljoonaa euroa.[11] Toukokuun loppuun mennessä yhtiö oli valmistanut yhteensä yli 2500 puhelinkoppia[15], vuonna 2016 koppeja valmistui 2 800 kappaletta[3]. Uutena tuotteena se esitteli 2–4 hengelle tarkoitetun äänieristetyn tilan.[15]

Vuonna 2017 yritys satsasi tuotekehitykseen kolminkertaistamalla tuotekehittäjien määrän neljästä kahteentoista. Yhteensä yritys työllisti 70 henkilöä.[3]Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto yli kaksinkertaistui noin 40 miljoonaan euroon.[16]

Alkuvuonna 2018 suomalaisesta pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersista tuli Frameryn enemmistöomistaja 60 prosentin osuudellaan. Loput osakkeista jäivät Frameryn aiemmin omistaneille perustajille, operatiiviselle johdolle ja yksityissijoittajille. Yhtiö uusi hallituksensa, johon liittyivät Mika Sutinen, Timo Toikkanen ja Per-Arne Andersson. Jukka Kurttila jatkoi hallituksessa.[16] Yrityksen liikevaihto oli 63,2 miljoonaa euroa[17], josta voittoa oli 10 miljoonaa euroa.[2]Yhtiöllä oli noin 160 jälleenmyyjää ympäri maailmaa[16] ja se oli alansa globaali markkinajohtaja 58 prosentin markkinaosuudellaan.[18]

Helmikuuhun 2019 mennessä yhtiö oli valmistanut 15 000 tuotetta.[10] Toukokuussa 15 Frameryn podia, eli puhelinkoppia ja toimistotilaa[19] oli mukana New York Design Week -tapahtumassa Times Squarella.[6] Niiden sisään rakennettiin erilaisia taideinstallaatioita.[19] Yrityksen liikevaihto oli 105 miljoonaa euroa[17] ja se työllisti yli 300 henkilöä.[20]

Vuonna 2020 yritys työllisti 340 henkilöä. Säilyttääkseen asemansa markkinajohtajana 130 kilpailevan yrityksen joukossa se on palkannut lisää myyjiä ja kasvattanut markkinointibudjettiaan. Suurin osa kilpailijoista toimii paikallisilla markkinoilla, globaalisti toimivia yrityksiä on vähän.[2]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Frameryllä on kolme tuotetta: Framery O, Framery Q, ja ryhmäkäyttöön tarkoitettu Framery 2Q.[13] Frameryn tuoteideoiden taustalla on se, että kännykkään puhuttaessa tarvitaan rauhallista tilaa. Melu häiritsee keskittymistä, mutta äänieristetyssa kopissa tai tilassa puheluun voi keskittyä rauhassa, häiritsemättä muita.[15]Yrityksen tavoite on mahdollistaa keskittyminen työhön häiriöitä poistamalla.[5] Puhelinkoppien avulla toimistotilojen käyttö tehostuu, kun etäpalaveriin osallistuvan henkilön ei tarvitse varata enää itselleen koko neuvotteluhuonetta.[21]

Tuotteet valmistetaan Tampereen Sarankulmassa ja 90 prosenttia niistä menee vientiin.[5] Framery on myynyt tuotteitaan 70 maahan, sen asiakkaita ovat muun muassa Microsoft, Siemens, McDonalds, SAP, Deloitte, PWC[5], Morgan Stanley, Uber[11] Nike, Puma, Booking.com ja Vodafone[22]. Vuonna 2016 suurin vientimaa olli Yhdysvallat, muita isoja markkina-alueita olivat Englanti, Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Ranska, Sveitsi, Kanada, Singapore, Intia ja Kiina.[15]

Tuotteiden päämateriaali on suomalainen koivuvaneri, joka on pinnoitettu maalatulla teräksellä. Ovi ja yksi seinistä on tehty lasista, mikä tuo avaruutta vajaan neliön kokoiseen tilaan.[15] Kopin kulmat ovat pyöreitä. Pieneen tilaan sopivan äänieristyksen, akustiikan ja ilmanvaihdon kehittäminen on vaatinut vuosien tuotekehityksen.[2] Tuotteiden ulkoasu pyritään pitämään yhtenäisenä eri tuotteissa, joten eri kokoiset tuotteet muodostavat visuaalisesti yhteensopivan tuoteperheen.[6] Vuonna 2019 tuotteisiin lisättiin mahdollisuus langattomaan lataukseen, seinään maalattuun valkotauluun tai seinälle kiinnitettävään näyttöön sekä kopin oveen kiinnitettävään telineeseen, johon voi merkitä kopin varaukset.[21]

Alkuvuosina Frameryn suuret yritysasiakkaat tilasivat yleensä mustia ja valkoisia podeja. 2010-luvun lopussa neutraalien värien rinnalle nousi vihreä. Tuotepäällikkö Lasse Karvinen yllättyi vihreän suosiosta toimistoissa, väri kun oli aiemmin tuttu lähinnä terveydenhuollon tiloista. Hän epäili, että värin suosioon saattoi vaikuttaa ympäristötietoisuuden kasvaminen yrityksissä.[23] Vuonna 2019 puhelinkopista oli tarjolla 14 eri väriä.[24]

Framery on kehittänyt tuotteitaan osittain yhteistyössä Turun työterveyslaitoksen sekä pilottiasiakkaidensa kuten Microsoftin ja Alman kanssa.[11] Framery valmistaa tuotteensa mahdollisimman ilmastoystävällisesti[25], esimerkiksi koppien akustiikassa hyödynnetään kierrätettyä vaahtomuovia ja huopaa.[26]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2020 yrityksessä oli 340 työntekijää, joista 280 oli Tampereella, 150 heistä tuotannon tehtävissä. Yhtiöllä on logistiikkakeskus Michiganissa ja edustajia Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Suomen tehdasta yhtiö pitää kilpailuvalttinaan, sillä johdon on helppo kontrolloida tuotteiden laatua ja reagoida kysynnän vaihteluun.[2]

Vaaka Partners on ollut Frameryn pääomistaja vuodesta 2018 lähtien.[16]

Yrityskulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Framery on tehnyt työntekijöidensä käyttämistä tiloista, kuten kahvilasta ja monitilatoimistosta[6] oman tutkimuskeskuksen, jossa se tutkii työelämän murrosta. Parhaita käytäntöjä se jakaa asiakkailleen. Vaikka yritys on teollinen toimija, se on halunnut panostaa siihen, että sen yrityskulttuuri olisi lähellä parhaiden ohjelmistoyhtiöiden kulttuuria. Esimerkkinä tästä yrityksen myyntiluḱuja jaetaan ­jatkuvasti Slack-viestikanavalla, joka on avoin kaikille työntekijöille. Työpaikkaetuihin kuuluu sauna, hieroja, kannustinohjelma ja harrastekerhoja. Niiden lisäksi Framery tarjoaa ”onnelli­suus­vakuutusta”, jossa se lupaa, ­ettei ­Framerylla työskentely heikennä työntekijöiden kokemaa yleistä onnellisuutta. Jos joku kokee työn vähentävän ­onnellisuutta, hänen tulee tehdä vakuutusilmoi­tus. Ilmoituksia on tehty esimerkiksi resursointiongelmista tai liian kovasta kuormituksesta. Jos yhtiö ei onnistu poistamaan ongelmaa puolessa vuodessa, työntekijällä on oikeus 5 000 euron vakuutuskorvaukseen.[27]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2015 Framery sai hopeaa London Design Awards -kilpailussa[21]
  • Vuonna 2016 Framery valittiin Pirkanmaan kasvuyritykseksi[10] ja Tampereen kaupunki antoi vuoden 2016 Teknisen luovuuden palkinnon Framery Oy:n varatoimitusjohtaja Samu Hällforsille[12]. Framery voitti kultaa IDC Innovation Awards -kilpailussa, jonka järjesti IDEXCANADA[21]
  • Vuonna 2017 presidentti myönsi Framerylle kansainvälistymispalkinnon[28] ja Framery voitti Tekniikka&Talous-lehden Teknologiakasvajat-kisan Metalli- ja meriteollisuus -kategorian[9]
  • Vuonna 2018 Samu Hällfors voitti Suomen EY Entrepreneur of the Year 2018 -kilpailun.[5]
  • Vuonna 2019 Framery sijoittui Financial Timesin ja Statistan uudella FT1000-listalla sijalle 20 ollen samalla listan paras pohjoismaalainen yritys. Listalla seurataan organisaatioita, jotka ovat saavuttaneet edellisten kolmen vuoden aikana (vuosina 2014-2017) korkeimman vuosittaisen liikevaihdollisen kasvun. Frameryn liikevaihto kasvoi mittausaikana yli 3000 prosenttia.[22]
  • Architectural Record -lehti valitsi Framery 2Q-podin vuoden 2019 parhaaksi akustiseksi tuotteeksi. 2Q oli päivitetty malli vuonna 2018 suunnitellusta versiosta, 4–6 henkilön neuvottelutila. Podeja on tarjolla 13 eri värissä ja tilan kalustukseen voi valita esimerkiksi L:n muotoisen sohvan, pöydän, seinään kiinnitettävän näytön, valkotauluja ja pieniä työpöytiä. Tilaan on integroitu valaistus ja ilmastointi.[29]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kauppalehti: Framery Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 11.2.2020.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Puhelinkopeista syntyi 100 miljoonan bisnes – Tamperelainen Framery on uusi valmistavan teollisuuden ihme joka loi 340 työpaikkaa Talouselämä. Viitattu 11.2.2020.
  3. a b c Tamperelainen puhelinkoppien valmistaja tarvitsee tänä vuonna sata uutta työntekijää Aamulehti. Viitattu 11.2.2020.
  4. YTJ
  5. a b c d e f g h Samu Hällfors, 31, ärsyyntyi kovaääniseen pomoon ja sai idean – yritys oli lähellä mennä konkurssiin, mutta se tekikin perustajasta rikkaan Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2020.
  6. a b c d e Joonas Alanne: Tamperelaisesta Framerysta kasvoi maailmanlaajuinen menestystarina – Näin mölisevä pomo innoitti yrityksen perustajia Tamperelainen. Viitattu 11.2.2020.
  7. a b Yritys, joka keksi maailman yhä tarvitsevan puhelikoppeja www.aamulehti.fi. Viitattu 11.2.2020.
  8. "Maksan omat veroni ilolla" – 20 miljoonaa euroa tienanneelta puhelinkoppiyrittäjältä yllättävä kommentti Suomen ilmapiiristä Kaleva.fi. Viitattu 10.2.2020.
  9. a b c Teksti Matti Keränen, taulukot Marjut Nousiainen ja Ari Rajala: Kyllästyttävän kovaääninen esimies antoi alkusysäyksen kasvuidealle - Framery keksi puhelinkopin uudelleen Tekniikkatalous. Viitattu 10.2.2020.
  10. a b c d e Parikymppiset teekkarit keksivät ratkaisun avokonttorissa ärsyttävään ongelmaan – Toimitusjohtajalla on selitys, miksi tamperelaisesta puhelinkopista tuli maailmankuulu menestystuote www.aamulehti.fi. Viitattu 10.2.2020.
  11. a b c d Hiljaiset tilat ovat palaamassa työpaikoille – suomalainen Framery menestyy maailmalla myymällä puhelinkoppeja toimistoihin Helsingin Sanomat. 19.6.2017. Viitattu 10.2.2020.
  12. a b c Tampere palkitsi avokonttorin puhelinkopin kehittäjän Rakennuslehti. 5.10.2016. Viitattu 10.2.2020.
  13. a b c d How Framery conquered the world’s tech workplaces — and grew 100x in five years Sifted. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  14. Kim Väisänen sijoitti puoli miljoonaa puhelinkoppiyritykseen www.karjalainen.fi. Viitattu 10.2.2020.
  15. a b c d e Kovaääninen pomo synnytti vientihitin – suomalaisissa puhelinkopeissa puhutaan jo ympäri maailmaa Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2020.
  16. a b c d Päivikki Pietarila: Vaaka Partners ostaa enemmistön puhelinkoppiyhtiö Framerysta - "Uskomme, että tästä tulee paljon isompi juttu” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 10.2.2020.
  17. a b Pasi Lehtinen: Sata nopeinta kasvajaa takoivat kovan tuloksen – Katso huippuyritysten koko lista Kauppalehti. Viitattu 10.2.2020.
  18. Petteri Mäkinen: Puhelinkopitko muka menneisyyttä? – Tamperelainen Samu Hällfors edustaa Suomea yrittäjyyden MM-kisoissa Tamperelainen. Viitattu 10.2.2020.
  19. a b Piritta Palokangas: Tamperelaiset puhelinkopit pystytettiin New Yorkin Times Squarelle M&M. Viitattu 11.2.2020.
  20. Meluisat avokonttorit siivittivät 20 miljoonan euron tuloihin – Frameryn kehittäjä Samu Hällfors singahti kovatuloisimpien listalle Ilta Sanomat. 4.11.2019. Viitattu 10.2.2020.
  21. a b c d Elise Shapiro: Framery: Smart Acoustic Solution for Open Plan Office Spaces Work Design Magazine. 15.2.2019. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  22. a b Tamperelainen koppivalmistaja Framery loistaa nyt Financial Timesin ”hurjimmat kasvajat” -listalla – liikevaihdon kasvuprosentti yli 3 000 www.aamulehti.fi. Viitattu 10.2.2020.
  23. Jeffrey Steele: How Color Psychology Impacts Today’s Workplace Forbes. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  24. Melissa Feldman: Choose Your Cozy Hangout The New York Times. 20.11.2019. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  25. Made to Measure Furniture supports Office Solutions www.worldarchitecturenews.com. Viitattu 15.2.2020.
  26. Do Not Disturb: 5 Privacy Pods For Focused Moments in Open-Plan Offices Azure Magazine. 24.7.2019. Viitattu 15.2.2020.
  27. Elina Lappalainen: Onnellisuusvakuutus lupaa 5 000 euron korvauksen – Framery lupaa maksaa työntekijälle, jos työ heikentää onnellisuutta eikä yhtiö onnistu korjaamaan ongelmaa Talouselämä. Viitattu 11.2.2020.
  28. Presidentti myönsi yhden kansainvälistymispalkinnoista puhelinkoppeja tekevälle tamperelaisyritykselle: "suurin mahdollinen kunnia" www.aamulehti.fi. Viitattu 10.2.2020.
  29. Best Acoustical Products of 2019 www.architecturalrecord.com. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]