Formula 2 Azerbaidžanin Grand Prix 2017

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Azerbaidžan Formula 2 Azerbaidžanin Grand Prix 2017
4. osakilpailu 11 osakilpailusta kaudella 2017.
Formula1 Circuit Baku.svg
Päivämäärä 24. kesäkuuta 2017
Sijainti Baku, Azerbaidžan
Rata Katurata
6,003 km
Lauantain kilpailu
Pituus 24 kierrosta
Sää Weather-clear.svg Aurinkoinen
Paalupaikka
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
Talli Prema Racing
Aika 1.52,129
Nopein kierros
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
Talli Prema Racing
Aika 1.54,025 (kierroksella 24)
Palkintokoroke
Ensimmäinen Monaco Charles Leclerc (Prema Racing)
Toinen Alankomaat Nyck de Vries (Rapax)
Kolmas Kanada Nicholas Latifi (DAMS)
Sunnuntain kilpailu
Pituus 21 kierrosta
Sää Weather-clear.svg Aurinkoinen
Paalupaikka
Kuljettaja {{{{{paalulta lähtijän maa genetiivissä2}}} lippu}} {{{paalulta lähtijä2}}}
Talli {{{paalulta lähtijän talli2}}}
Aika {{{paaluaika2}}}
Nopein kierros
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
Talli Prema Racing
Aika 1.53,635 (kierroksella 17)
Palkintokoroke
Ensimmäinen Ranska Norman Nato (Arden)
Toinen Monaco Charles Leclerc (Prema Racing)
Kolmas Kanada Nicholas Latifi (DAMS)

Formula 2 Azerbaidžanin Grand Prix 2017 oli Formula 2 -kauden 2017 neljäs osakilpailu, joka ajettiin 24.–25. kesäkuuta Bakun katuradalla Azerbaidžanissa.

Sergei Sirotkin teki paluun ART GP-talliin Azerbaidžanin viikonlopun ajaksi korvaten pyöräilyonnettomuudessa loukkaantunutta Alexander Albonia.[1]

Aika-ajot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalupaikalle ajoi neljännen kerran peräkkäin Charles Leclerc.[2] Toiseen ruutuun ajoi Nobuharu Matsushita ja kolmanneksi Nicholas Latifi.[2] Russian Timen Luca Ghiotto osui seinään mutkassa 15 rikkoen autonsa, ja jääden viimeiseen lähtöruutuun.[2]

1. Kilpailu (Lauantain kilpailu, 25 kierrosta)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leclerc piti kärkipaikkansa startissa. Toisesta ruudusta lähtenyt Matsushita tippui viidenneksi. Toiseksi nousi Latifi, kolmanneksi Nyck de Vries ja neljänneksi Antonio Fuoco. Johnny Cecotto sammutti autonsa lähtöruudukkoon, mutta pääsi jatkamaan matkaansa, kun hänen autonsa työnnettin varikolle ja se käynnistettiin uudelleen, mutta hän törmäsi seinään mutkassa kaksi, joutuen keskeyttämään kilpailunsa. Turva-auto tuli radalle. Cecotto sai kilpailun jälkeen 5 lähtöruudun rangaistuksen varikon ylinopeudesta.

Varikkopysähdyksillä Nyck de Vries nousi kilpailussa toiseksi ohi Nicholas Latifin. Antonio Fuoco tippui Sergio Canamasasin taakse, joka ei ollut vielä pysähtynyt. Fuoco törmäsi Canamasasin auton perään mutkassa neljä. Fuoco keskeytti, mutta Canamasas pystyi jatkamaan matkaansa. Nabil Jeffri ajoi ensimmäisen mutkan pitkäksi, ja samalla kierroksella ajoi seinään mutkassa 7, jonka myötä virtuaalinen turva-auto tuli radalle. Pari kierrosta myöhemmin Racing Engineering-kuljettaja Louis Delétraz törmäsi seinään mutkassa 2, kierroksella 12. Turva-auto tuli jälleen radalle.

Sean Gelael, Robert Vișoiu ja Sérgio Sette Câmara saivat 10 sekunnin aikarangaistukset keltaisten lippujen alueella hidastamatta jättämisestä. Luca Ghitto johti kilpailua turva-auton poistuttua radalta, koska hän ei ollut vielä pysähtynyt, mutta tippui kilpailussa viimeiseksi pysähdyttyään. Nobuharu Matsushita ajoi myös ensimmäisen mutkan pitkäksi sijalta neljä, ja tippui pois pistesijoilta. Kieroksella 25 Canamasas lukitsi pyöränsä ja ajoi kolmannen mutkan pitkäksi. Samalla kierroksella hän ajoi mutkassa 7 seinään, joutuen keskeyttämään kilpailunsa. Samalla kierroksella Ralph Boschung kävi tekemässä varikkopysähdyksensä, ja kylmillä renkailla ajoi mutkan kaksi pitkäksi. Samalla kierroksella myös Sean Gelael ajoi seinään mutkassa 8. Sergei Sirotkin ei pystynyt väistämään Gelaelia, joka jäi poikittain radalle, ja ajoi häntä päin. Myös Gustav Malja törmäsi samaan kolarisumaan. Takana tullut Matsushita vältti muut autot, mutta rikkoi hieman etusiipeään väistettyään seinään. Kaikki joutuivat keskeyttämään kilpailun. Kilpailu keskeytettiin punaisilla lipuilla. Kilpailun alkuperäisestä 29 kierroksesta ajettiin lopulta 25 kierrosta.

Charles Leclerc voitti kilpailun, Nyck de Vries oli toinen ja Nicholas Latifi kolmas.[3] Kilpailussa jaettiin täydet pisteet, vaikka ei ajettu täyttä kilpailumittaa. Oliver Rowland ajoi neljänneksi, mutta sai 10 sekunnin aikarangaistuksen, koska hän ei hidastanut tarpeeksi keltaisten lippujen alueella, ja tippui täten seitsemänneksi.[4]

2. Kilpailu (Sunnuntain kilpailu, 21 kierrosta)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raplh Boschung lähti kilpailuun paalupaikalta, mutta menetti ensimmäisellä kierroksella kärkipaikan Oliver Rowlandille. Rowland joutui keskeyttämään kierroksella 8 vaihdelaatikko-ongelmiin. Kierroksella 9 toisena ajanut Nyck de Vries joutui myös keskeyttämään kilpailunsa. Norman Naton yrittäessä ohitusta Ralph Boschungista, hän rikkoi etusiipeään osuessaan Boschungin vasempaan takarenkaaseen. Boschungin auto ei kärsinyt vaurioita, ja Nato onnistui ohituksessa.

Charles Leclerc ja Sergio Canamasas saivat 10 sekunnin aikarangaistukset keltaisten lippujen alueella hidastamatta jättämisestä. Leclerc nousi kilpailun kärkeen ja ajoi ensimmäisenä ruutulipulle, mutta ero toiseksi tulleeseen Norman Natoon jäi vain reiluun sekuntiin, jonka myötä Nato voitti kilpailun, Leclerc oli toinen ja Nicholas Latifi lauantain kilpailun tapaan kolmas.[5] Jordan King ajoi maaliin neljäntenä, mutta hänet hylättiin kilpailun jälkeen liian alhaisten rengaspaineiden takia.[6]

Sijoitukset GP-viikonlopun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Talli Pisteet
1. Monaco Charles Leclerc Prema Powerteam 122
2. Iso-Britannia Oliver Rowland DAMS 80
3. Venäjä Artjom Markelov Russian Time 78
4. Italia Luca Ghiotto Russian Time 58
5. Kanada Nicholas Latifi DAMS 53
6. Japani Nobuharu Matsushita ART GP 52
7. Alankomaat Nyck de Vries Rapax 45
8. Ranska Norman Nato Arden 43
9. Iso-Britannia Jordan King MP Motorsport 37
10. Thaimaa Alexander Albon ART GP 37
11. Ruotsi Gustav Malja Racing Engineering 28
12. Venezuela Johnny Cecotto, Jr. Rapax 16
13. Venäjä Sergei Sirotkin ART GP 9
14. Sveitsi Ralph Boschung Campos Racing 5
15. Espanja Sergio Canamasas Trident 3
16. Italia Antonio Fuoco Prema Powerteam 2
17. Brasilia Sérgio Sette Câmara MP Motorsport 0
18. Indonesia Sean Gelael Arden 0
19. Sveitsi Louis Delétraz Racing Engineering 0
20. Malesia Nabil Jeffri Trident 0
21. Romania Robert Vișoiu Campos Racing 0
22. Espanja Roberto Merhi Campos Racing 0
23. Monaco Stefano Coletti Campos Racing 0

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Renault tester Sirotkin gets Baku F2 seat GP2/F2 News. 19.6.2017. GPUpdate.net. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  2. a b c Leclerc breezes to fourth straight F2 pole GP2/F2 News. 23.6.2017. GPUpdate.net. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  3. Leclerc wins red-flagged feature race in Baku GP2/F2 News. 24.6.2017. Autosport.com. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  4. Rowland criticises Baku feature race penalty GP2/F2 News. 24.6.2017. Autosport.com. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  5. Nato wins Baku thriller after Leclerc penalty GP2/F2 News. 25.6.2017. Autosport.com. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  6. King disqualified from Baku sprint race GP2/F2 News. 25.6.2017. Autosport.com. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)