Turva-auto
Turva-auto (engl. safety car, Yhdysvalloissa pace car) on rata-autourheilussa auto, joka tulee radalle hidastamaan kilpailijoita jonkin radalla olevan esteen, haitan tai turvallisuusuhan poistamisen ajaksi. Turva-auto on tärkeä, jotta ratahenkilökunta voi työskennellä tarvittaessa turvallisesti radalla kilpailun aikana.
Turva-autoa on käytetty ensi kertaa vuoden 1911 Indianapolis 500 -kilpailussa, jossa lentävä lähtö (rolling start) korvasi seisovan lähdön (standing start) Carl Fisherin ajatuksesta. Kilpailussa autot ryhmittyivät ennen lähtöä turva-auton taakse.[1]
Virtuaalinen turva-auto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2015 alkaen on ollut käytössä niin sanottu virtuaalinen turva-auto (engl. virtual safety car, VSC).[2] Virtuaalisen turva-auton aikana radan jokaiselle ajanottosektorille asetetaan nopein mahdollinen sektoriaika, jota kuljettajat eivät saa alittaa. Virtuaalisen turva-auton aikana kuljettajan väliset aikaerot eivät oleellisesti muutu, toisin kuin turva-auton perässä ajettaessa. Virtuaalinen turva-auto on lähtökohtaisesti tarkoitettu nopeasti radalta poistettavassa olevan esteen tai haitan poistamisen ajaksi.
Syynä virtuaalisen turva-auton käyttöönottoon oli Formula 1 -kaudella 2014 Japanin GP:ssä sattunut onnettomuus, jossa Jules Bianchi ajoi tuplakeltaisten lippujen alueella ulos radalta osuen ratavirkailijoiden kuljettamaan nostotraktoriin loukkaantuen vakavasti ja myöhemmin hän menehtyi saamiinsa vammoihin.
Formula 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen Formula 1 -kilpailu, jossa käytettiin turva-autoa, oli Kanadan Grand Prix 1973.[3][4]
Formula 1 -sarjaan on toimittanut kaudesta 1996 alkaen turva-autot Mercedes-Benz, kausina 2010–2014 malli oli Mercedes-Benz SLS AMG, kausina 2015–2017 Mercedes-AMG GT S ja kaudesta 2018 alkaen otettiin käyttöön malli Mercedes-AMG GT R. Kaudella 2021 turva-autona toimii myös Aston Martin Vantage.[5]
Turva-auton kuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oliver Gavin (1997–1999)
- Bernd Maylander (2000–)
- Marcel Fässler (Kanadan GP 2001)[6]
Vaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaihtoehtona turva-autolle on käytetty koko radan keltaista lippua (engl. full course yellow), jolloin kaikkien autojen on hidastettava 80 km/h nopeuteen, asetuttava jonoon ja säilytettävä etäisyys toisistaan. Myös "Code 60" on vaihtoehto, jossa kaikkien autojen on käytettävä enintään 60 km/h nopeutta ilman, että turva-auto tulee radalle. Turva-autoa voidaan silti käyttää tarpeen vaatiessa.[7][8]
Syiksi vaihtoehdoille sanotaan, että turva-autolla kestää tietyn aikaa saapua radalle, jolloin kilpailu vielä on käynnissä ja kilpailijat tulevat varikolle taktisen hyödyn vuoksi, jolloin osan ajasta autot ajavat korkealla nopeudella, sekä turva-auton poistumisen jälkeen tuleva riski uusille onnettomuuksille. "Code 60" välttää ongelmia, koska se voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja se vaikuttaa koko radalle, sekä vältetään kilpailun jatkumisen aiheuttama riski uusille turva-autoa tarvitseville tilanteille koska kilpailijat eivät ole kerääntyneet lähekkäin.[9]
Le Mansin 24 tunnin ajoja järjestävä Automobile Club de l’Ouest (ACO) on muuttanut sääntöjään siten, että turva-auton lisäksi voi olla hitaita alueita sekä koko radan keltaista tarpeen mukaan. Tällä on tavoitteena, että turva-autotilanteesta ei saada taktista etua. Circuit de la Sarthen radan pituudesta johtuen siellä käytetään kolmea turva-autoa.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The safety car Formula1.com (englanniksi)
- The safety car and suspending a race Formula1.com (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ David Malsher-Lopez: Every Indy 500 pace car and its driver, 1911 to 2022 motorsport.com. 18.5.2022. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Noble, Jonathan: FIA announces Formula 1 virtual safety car procedure for 2015 F1 News. 8.1.2015. Autosport.com. Viitattu 2.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Ashish Singh: First ever Safety Car in Formula 1 : Rewind to 1973 7.2.2012. Arkistoitu . Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Marcus Pye: Two-time F1 starter and 1981 Trans-Am champion Eppie Wietzes dies autosport.com. 11.6.2020. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Check out the new Mercedes and Aston Martin Safety Cars that'll be used in F1 in 2021 Formula1.com. 8.3.2021. Formula One World Championship Limited. Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Hust, Fabian: Marcel Fässler auf dem Weg in die Formel 1 Formel 1 - News. 16.6.2001. Motorsport Total. Viitattu 2.11.2020. (saksaksi)
- ↑ John Dagys: FIA Approves New Full Course Yellow Procedure sportscar365.com. 14.4.2014. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Drivers give thumbs up to safe Code 60 to be used during Dunlop 24 Hours of Dubai motorsport.com. 9.1.2014. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Chequered Flag Chat: The Safety Car/Code 60 Debate cfmedia.com.au. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Daniel Lloyd: ACO Tweaks Le Mans Safety Car Procedure sportscar365.com. 11.2.2019. Viitattu 7.3.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turva-auto Wikimedia Commonsissa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turva-auto Wikimedia Commonsissa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Formula 1 -turva-auto Wikimedia Commonsissa
