Folaattireseptorin puutos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Folaattireseptorin puutos eli aivojen folaatinpuutos on erittäin harvinainen aivosairaus, jonka oireet johtuvat folaattireseptori-1:n puutoksesta. Folaattireseptori-1:n ollessa toimimaton hermosolujen toiminta vaikeutuu, välittäjäainetta on liian vähän ja myeliiniä tuhoutuu (leukodystrofia). Folaattireseptorin puutoksen taustalla ovat erilaiset folaattireseptori-1-proteiinia tuottavan FOLR1-geenin mutaatiot kromosomissa 11. Mutaatiot estävät 5-metyylitetrahydrofolaatin (5-MTHF) kulkeutumisen veriaivoesteen halki aivoihin.[1]

Folaattireseptorin puutos alkaa oireilla opittujen tiedonkäsittelytaitojen ja motoristen kykyjen taantumisella keskimäärin kaksivuotiailla. Sitä ennen lapsen kehitys on ollut tavanomaista. Ilman hoitoa oirekuva etenee, kehityksen taantuminen jatkuu ja voi kehittyä polyneuropatia. Liikkumisessa voidaan todeta dystoniaa, koreaa, vapinaa ja ataksiaa, joiden johdosta osa sairastuneista tarvitsee pyörätuolin. Ilman hoitoa myös puhkeaa epilepsia, joka usein on vaikeahoitoinen ja voi ilmetä erilaisin kohtaustyypein. Lisäksi folaattireseptorin puutoksen yhteydessä on kuvattu autismin kirjon häiriölle tyypillisiä käytöspiirteitä. Tarkka oirekuva on yksilöllisesti vaihteleva.[1]

Folaattireseptorin puutosta voidaan hoitaa suun kautta tai suonensisäisesti annosteltavalla foliinihappolisällä. Jos puutos todetaan varhain ja foliinihappolisän annostelu aloitetaan ajoissa, oireiden ilmeneminen tai paheneminen saatetaan osittain tai jopa täydellisesti onnistua ennaltaehkäisemään. Ennuste ja oirekuva riippuvat siitä, kuinka nopeasti hoito päästään aloittamaan. Folaattireseptorin puutoksella on autosomaalinen, peittyvä periytymistapa. Lääketieteellisissä julkaisuissa oli vuoden 2023 tiedon perusteella raportoitu noin kaksikymmentä potilasta. Tapauksia on todettu ainakin Suomessa, Saksassa, Italiassa, Turkissa, Azerbaidžanissa ja Gambiassa. Suomeen on rikastunut vähintään kaksi eri aiheuttajamutaatiota. Erotusdiagnostisesti huomionarvoisiin tiloihin kuuluvat Kearns–Sayren oireyhtymä, Alperin tauti, Rettin oireyhtymä, Aicardi–Goutierèsin oireyhtymä, GLUT1-puutosoireyhtymä ja oireista riippuen lisäksi sekä autismin kirjon häiriö että Smith–Lemli–Opitzin oireyhtymä.[1]

FOLR1-geenin mutaatioihin liittyvän folaattireseptorin puutoksen kuvasivat ensimmäisenä Robert Steinfeld ja hänen kollegansa vuonna 2009. Vincent Ramaekers ja Nenad Blau olivat vuonna 2004 ottaneet käyttöön termin "aivojen folaatinpuutosoireyhtymä" kattoterminä erilaisille tiloille, jotka johtuvat aivojen matalasta 5-metyylitetrahydrofolaattipitoisuudesta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Johanna Rintahaka, Folaattireseptorin puutos Tukiliitto 29.3.2023, viitattu 26.7.2023