Faidros (epikurolainen)
Faidros (m.kreik. Φαῖδρος, lat. Phaedrus) (k. 70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän toimi epikurolaisen koulun johtajana Ateenassa noin vuodesta 75 eaa. kuolemaansa vuonna 70 eaa. saakka.
Faidros oli Ciceron aikalainen, ja he tutustuivat Roomassa Ciceron ollessa nuori.[1] Ciceron ollessa Ateenassa vuonna 80 eaa. he uudistivat tuttavuutensa. Tuolloin Faidros oli jo vanha, ja epikurolaisen koulun johtavia hahmoja.[2] Faidros oli myös Atticuksen ystävä.[3] Hänen ystäviinsä kuului myös Velleius, jonka Cicero esittelee epikurolaisten näkemysten kannattajana teoksessaan Jumalten luonteesta (De natura deorum),[4] Cicero ylistää erityisesti Faidroksen miellyttävää käytöstä.
Cicero kirjoitti Atticukselle pyytääkseen Faidroksen tutkielmaa Jumalista (Περὶ ϑεῶν),[5] jota hän käytti kirjoittaessaan teoksensa Jumalten luonteesta ensimmäistä kirjaa. Hän käytti sitä tutustuakseen sekä epikurolaisten että myös edeltävien filosofien ajatteluun.
Faidroksella oli poika nimeltä Lysiadas. Epikurolaisen koulun johdossa Faidrosta seurasi Patron.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 231. Osa III. Boston: Little, Brown and Company, 1849. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kreikkalainen aika |
Epikuros · Metrodoros · Polyainos · Leontion · Karneiskos · Hermarkhos · Idomeneus · Leonteus · Themista · Kolotes · Polystratos · Dionysios Lamptrailainen · Basileides · Diogenes Tarsoslainen · Demetrios Lakonialainen · Filodemos · Apollodoros · Zenon Sidonlainen |
|---|---|
| Roomalainen aika |
Amafanius · Titus Albucius · Lucretius · Faidros · Patron · Siron · Diogenes Oinoandalainen · Catius |
| ||||||||||||||
