Diogenes Tarsoslainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Diogenes Tarsoslainen (m.kreik. Διογένης ὁ Ταρσεὺς) (100-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli kotoisin Tarsoksesta.

Diogenes oli mahdollisesti Demetrios Lakonialaisen oppilas. Hän kirjoitti useita teoksia, jotka kaikki ovat kadonneet. Niihin kuuluivat:

  • Epilektoi skholai (Ἐπίλεκτοι σχολαί), joka oli todennäköisesti kokoelma tutkielmia filosofisista aiheista.[1]
  • Epitomē tōn Epikourou ēthikōn zētēmatōn (ἐπιτομὴ τῶν Ἐρικούρου ἠθικῶν ζητημάτων), lyhennelmä Epikuroksen etiikasta, josta Diogenes Laertios lainaa kirjaa XII.[2][3]
  • Peri poiētikōn zētematōn (Περὶ ποιητικῶν ζητμάτων), runouden ongelmista, joita hän pyrki ratkaisemaan.[4]

Strabon kuvaa Diogeneen taitavaksi tragediankirjoittajaksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 1020. Osa I. Boston: Little, Brown and Company, 1859. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit X.26.
  2. DL X.118.
  3. Gordon, Pamela: Epicurus in Lycia: The Second-Century World of Diogenes of Oenoanda, s. 53. University of Michigan Press, 1996. Teoksen verkkoversio.
  4. DL VI.81.
  5. Strabon: XIV.