Fagrskinna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fagrskinna on nimitys laajalle, keskiajan islantilaiselle kuningassaagalle tai tarkemmin sanottuna kuningassaagojen kokoelmalle, jossa kuvataan Norjan kuninkaiden historiaa Haraldr Kaunotukan (hárfagri) isästä Hálfdan Mustasta (svarti) 800-luvulta Magnús Erlingssonin valtakaudelle ja vuoteen 1177 saakka, jolloin käytiin Rén taistelu ja kuningas Sverrir Sigurðarson astui birkibeinien (isl. birkibeinar) johtoon. Nimitys Fagrskinna (suom. ”kaunis nahka”) on ollut islantilaisen historioitsijan Þormóður Torfasonin (1636—1719) käsikirjoitukselle aikoinaan sen kauniin ja hyvänä säilyneen ulkonäön perusteella antama nimitys.[1] Fagrskinnasta oli 1700-luvulla olemassa kaksi eri versiota. Kumpikin alkuperäisistä käsikirjoituksista kuitenkin tuhoutui Kööpenhaminan palossa vuonna 1728. Versioista on säilynyt nykypäivään vain niistä tehtyjä kopioita.[2] Fagrskinnaa ei ole suomennettu.

Fagrskinnan ajoitus ja syntykonteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fagrskinna edustaa toisen kuningassaagakokoelman, Morkinskinnan, tavoin vaihetta, jolloin läntisessä Skandinaviassa alettiin laatia Norjan kuninkaista ja historiasta pitempiä ja yksityiskohtaisempia teoksia. On esitetty, että Fagrskinna olisi Morkinskinnaa nuorempi, mutta että se olisi laadittu hieman ennen Snorri Sturlusonin Heimskringlaa eli oletettavasti 1220-luvulla tai vuoden 1230 paikkeilla. [3]

Fagrskinna on laadittu Norjassa, mahdollisesti Niðaróssissa (nyk. Trondheim) tai Þrándheimrissä (Tröndelag). Sen kirjoittaja on oletettavasti ollut islantilainen, vaikka jotkut tutkijat ovat pitäneet myös norjalaista kirjoittajaa mahdollisena. Eri versioissaan nimellä Nóregs konungatal (”Luettelo Norjan kuninkaista”, B-versio) ja Ættartal Noregskonunga (”Luettelo Norjan kuninkaiden sukupuista”, A-versio) kutsuttu Fagrskinna on yhdistetty kuningas Haakon IV Haakoninpojan hoviin. Kuningas Sverrir, jonka valtaannousun aikaan Fagrskinna päättyy, oli Haakonin isoisä. On pidetty mahdollisena, että Haakon on jopa ollut Fagrskinnan kirjoittamisen toimeksiantaja ja työn tilaaja.[4]

Fagrskinnan lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fagrskinnan aineisto on peräisin aiemmista kirjallisista lähteistä, joita kirjoittaja ei ole kovinkaan paljon muokannut muutoin kuin lyhentelemällä niitä ja jättämällä pois esimerkiksi niissä esiintyviä yliluonnollisia elementtejä. Kirjoittaja on hyödyntänyt myös skaldirunoutta, jota hän muiden kuningassaagojen kirjoittajien tavoin on käyttänyt teokselleen painoarvoa antavana aikalaistodistuksena, sekä mahdollisesti muita suullisia lähteitä.[5]

Fagrskinnan kirjallisina lähteinä ovat olleet muun muassa munkki Oddr Snorrasonin Olavi Tryggvenpojasta kertovasta latinankielisestä saagasta tehty kansankielinen käännös (Óláfs saga Tryggvasonar), fragmentaarisesti säilynyt vanhin pyhästä Olavista kertova saaga (n. 1200), Norjassa 1100-luvun lopulla laadittu Norjan kuninkaista kertova teos Ágrip (tai: Ágrip af Nóregs konunga sögum) sekä Jómsvíkinga saga eli Jómin viikinkien saaga (n. 1200). Lisäksi kirjoittaja on käyttänyt jotain nyt jo kadonnutta Morkinskinnan versiota, mutta Fagrskinna ei sisällä Morkinskinnassa olevia useita þáttr-tarinoita. Osa kirjoittajan käyttämistä lähteistä on nyt jo kadonnut. Tällaisia kadonneita Fagrskinnan lähteitä ovat olleet islantilaisen Eiríkr Oddsonin Norjan kuninkaiden historiaa kuvannut *Hryggjarstykki, islantilaisten oppineiden Sæmundr Viisaan (isl. fróði Sigfússon) 1000-luvulla ja Ari Viisaan (isl. fróði Þorgilsson) 1100-luvulla kirjoittamat kuninkaiden elämäntarinat (isl. konunga ævi), norjalaisen Hlaðirin alueen jaarleista kertonut *Hlaðajarla saga, Knútr Suuresta kertonut *Knúts saga ríka sekä mahdollisesti keskiajalla olemassa ollut saaga kuningas Haakon Hyvästä (*Hákonar saga góða).[6]

Fagrskinna sisältää myös runsaasti runoutta, kuten Eiríksmálin, skaldi Þorbjörn hornklofin Haraldr Kaunotukan kunniaksi tekemän runon Haraldskvæði sekä Eyvindr Skaldienturmelijan (isl. Eyvindr Finnsson skáldaspillir) kuningas Haakon Hyvän kunniaksi laatiman Hákonarmálin. [7]

Fagrskinna ja Heimskringla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Snorri Sturluson on käyttänyt Fagrskinnaa lähteenään laatiessaan omaa kuningassaagojen kokoelmaansa nimeltä Heimskringla. Teosten kerronnassa on yhtäläisyyksiä mutta myös eroja. Fagrskinna sisältää kuitenkin myös aineistoa, jota Snorri ei ole sisällyttänyt osaksi Heimskringlaa, mutta joka on pohjautunut lähteille, jotka nyt ovat jo hävinneet.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finlay, Alison. 2004. Introduction. Teoksessa Fagrskinna: A Catalogue of the Kings of Norway, käänt. & toim. Alison Finlay. Leiden & Boston: Brill, 1–39.
  • Jónas Kristjánsson. 1988. Eddas and Sagas. Iceland’s Medieval Literature. Käänt. Peter Foote. Reykjavík: Hið íslenska bókmenntafélag.
  • Bjarni Einarsson. 1993. Fagrskinna. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 177.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jónas Kristjánsson 1988, 162; Bjarni Einarsson 1993; Finlay 2004, 1, 17, 35; Simek & Hermann Pálsson 2007, 89.
  2. Jónas Kristjánsson 1988, 162; Finlay 2004, 36–37; Simek & Hermann Pálsson 2007, 5, 89, 234.
  3. Jónas Kristjánsson 1988, 161–162; Finlay 2004, 17; Simek & Hermann Pálsson 2007, 89.
  4. Bjarni Einarsson 1993; Finlay 2004, 1–2, 15–16, 37; Simek & Hermann Pálsson 2007, 89.
  5. Jónas Kristjánsson 1988, 161–162; Bjarni Einarsson 1993; Finlay 2004, 2–14, 19, 29–35; Simek & Hermann Pálsson 2007, 89.
  6. Jónas Kristjánsson 1988, 162; Bjarni Einarsson 1993; Finlay 2004, 2–14; Simek & Hermann Pálsson 2007, 291.
  7. Finlay 2004, 27–28; ks. Fagrskinnan sisältämästä runoudesta Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages -projektin sivustolla.
  8. Fagrskinnan sekä Heimskringlan eroista ja yhtäläisyyksistä ks. Finlay 2004, 17–27.

Käännökset ja editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]