Ari Viisas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ari Viisas eli Ari inn fróði Þorgilsson oli keskiajalla elänyt islantilainen kirkonmies, joka tunnetaan saaren ensimmäisenä kansankielellä kirjoittaneena historiankirjoittajana. Hän syntyi vuonna 1067 tai 1068 ja kuoli noin 80-vuotiaana vuonna 1148. Arin Islantilaisten kirja (isl. Íslendingabók) on varhaisin esimerkki proosamuotoisesta kerronnasta koko Skandinaviassa.[1]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ari syntyi Länsi-Islannissa Breiðafjörðurin alueella paikassa nimeltä Helgafell. Samalle tilalle oli noin 60 vuotta aiemmin haudattu myös Arin isomummo Guðrún Osvífsdóttir, josta kerrotaan Lohilaaksolaisten saagassa. Arin isä on oletettavasti kuollut nuorena, ja hänet kasvatti ensin edellä mainitun Guðrúnin poika eli Arin isoisä Gellir Þorkelsson (k. 1073) ja myöhemmin setä Þorkell Gellisson. Äitinsä Jóreiðrin puolelta Arin esi-isiin kuului mm. Jóreiðrin isoisä Þorsteinn Síðu-Hallsson, josta kertoo vain osittain säilynyt Þorsteins saga Síðu-Hallssonar.[2]

Seitsenvuotiaana Ari muutti Etelä-Islannissa sijaitsevaan Haukadalriin Hallr Þórarinssonin (k. 1089) luokse. Siellä hän sai seuraavan neljäntoista vuoden aikana eli 21-vuotiaaksi saakka pappisuraa varten tarvittavaa opetusta. Hänen opettajanaan toimi lähistöllä sijaitsevan Skálholtin piispanistuimen ensimmäisen piispan, Isleifr Gizurarsonin (k. 1080), poika Teitr Isleifsson, joka hänkin oli Hallrin kasvattama.[3]

Myöhempi toiminta ja teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ari vihittiin papiksi Helgafellin lähistöllä Staðrissa (nyk. Staðarstaður) Snæfellsnesissä. Muita hänen elämänsä myöhempiä vaiheita ei tiedetä tarkemmin, mutta Arin vaikutus islantilaiseen historiankirjoitukseen käy ilmi myöhempien saagakirjoittajien teksteistä. Arin kirjoittamiin teoksiin viitataan jo anonyymin kirjoittajan 1150-luvulla laatimassa islannin ensimmäisessä kieliopissa (isl. Fyrsta málfræðiritgerðin). Arin teksteistä omien teostensa lähteenä mainitsevat myös kuningassaagoja kirjoittaneet Snorri Sturluson (k. 1241), sekä munkit Oddr Snorrason (k. 1100-l. lopussa) ja Gunnlaugr Leifsson (k. 1218/1219).[4]

Kuninkaiden elämäntarinat ja Islantilaisten kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arin tiedetään laatineen varhaisimman Norjan kuninkaista kertovan kansankielisen historian. Hän kirjoitti kuninkaiden elämäntarinoista (isl. konunga ævi) Islantilaisten kirjan nyt jo kadonneessa varhaisemmassa versiossa, joka valmistui vuosien 1122–1133 välisenä aikana, mahdollisesti vuoden 1125 tienoilla. Kyseinen kuninkaiden elämäntarinaosio ei välttämättä ollut pitkä ja laaja, vaan saattoi lähinnä listata kuninkaiden hallintokaudet ja kuvata näihin liitettyjä merkittävimpiä tapahtumia.[5]

Islantilaisten kirjan nykypäivään säilynyt teksti on Arin itsensä muokkaama versio edellä mainitusta kadonneesta alkuperäistekstistä. Se on valmistunut melko pian ensimmäisen version jälkeen. Ari aloittaa siinä kerrontansa Islannin asuttamisesta 870-luvulla ja jatkaa omaan aikaansa 1100-luvulle saakka, mutta on kertomansa mukaan jättänyt pois sukupuut (áttartala) ja edellä mainitut kuninkaiden elämäntarinat. Niiden sijaan Ari lisäsi tekstiin Islantiin ja islantilaisiin liittyvää aineistoa. Kyseinen versio on säilynyt kahdessa 1600-luvulla tehdyssä kopiossa, jotka pohjautuvat vuoden 1200 tietämiltä olleelle, nyt jo kadonneelle käsikirjoitukselle.[6]

Historioitsijana Arin kerronnalle oli tyypillistä huolellinen kronologian seuraaminen. Hän sitoo päätapahtumat kristilliseen ajanlaskuun ja islantilaisten tapahtumien osalta myös Islannin lainpuhujien (isl. lögsögumaðr) kausiin. Myöhemmät islantilaiset historioitsijat perustivat omat kronologiansa tälle Arin laatimalle ajanlaskulle. Ari osoittaa myös lähdekriittisyyttä. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että Ari mainitsee Islantilaisten kirjassa kaikki ne henkilöt, joiden kertomalle hänen kirjoittamansa tiedot pääosin perustuivat. Monet näistä olivat henkilöitä, jotka olivat itse olleet kuvatuissa tapahtumissa osallisina, ja joita Ari piti luotettavina ja totuudenmukaisina henkilöinä.[7]

Arin muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islantilaisten kirjan lisäksi Ari on mahdollisesti kirjoittanut myös Islannin asuttamisesta kertovan Landnámabókin varhaisimman version. Tähän viittaa Haukr Erlendssonin maininta asiasta tämän omassa Landnámabók-versiossa, joka on säilynyt Hauksbók-käsikirjoituksessa. Siinä Haukr mainitsee Arin toisena niistä oppineista miehistä (Kolskeggr Viisaan (isl. inn fróði) ohella), jotka olivat aiemmin kirjoittaneet Islannin asuttamisesta.[8]

Lisäksi Arilta on säilynyt tämän omasta suvustaan laatima sukupuu Islantilaisten kirjan yhteydessä, sekä vuonna 1143 laadittu lista ylhäissyntyisistä kirkonmiehistä. Arin 1100-luvun alussa laatimana pidetään myös lyhyttä kuvausta 1000-luvun taitteessa eläneestä päälliköstä (isl. goði) Snorri Þorgrímssonista. Tämä teksti tunnetaan nimellä Ævi Snorra goða, ja se on säilynyt liitteenä yhdessä Eyrin asukkaiden saagan käsikirjoituksessa.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jónas Kristjánsson. 1988. Eddas and Sagas. Iceland’s Medieval Literature. Käänt. Peter Foote. Reykjavík: Hið íslenska bókmenntafélag.
  • Jakob Benediktsson. 1993. Íslendingabók. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 332–333.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jónas Kristjánsson 1988, 120, 123; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17.
  2. Jónas Kristjánsson 1988, 120, 122, 249; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17.
  3. Jónas Kristjánsson 1988, 120; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17, 204.
  4. Jónas Kristjánsson 1988, 120, 123, 125; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17, 122.
  5. Jónas Kristjánsson 1988, 121–124; Jakob Benediktsson 1993, 332; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17, 208, 233.
  6. Jónas Kristjánsson 1988, 121; Jakob Benediktsson 1993, 332; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17–18, 208.
  7. Jónas Kristjánsson 1988, 121–122; Jakob Benediktsson 1993, 332; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17.
  8. Jónas Kristjánsson 1988, 125–126; Simek & Hermann Pálsson 2007, 17–18.
  9. Jónas Kristjánsson 1988, 123; Simek & Hermann Pálsson 2007, 3, 17–18.

Käännökset ja editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]