Þáttr

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Þáttr (mon. þættir) on islanninkielinen nimitys keskiajan Islannissa kirjoitetuille tarinoille, jotka ovat yleensä tavanomaisia saagoja lyhyempiä. Sana þáttr tarkoittaa säiettä tai silmukkaa. Nykytutkimuksessa þáttr-termi pitää sisällään kaksi erilaista tarinatyyppiä. Termin alkuperäisen merkityksen mukaisesti þáttr viittaa niihin itsenäisen kertomuksen muodostamiin tarinoihin, jotka ovat osa jotain pidempää saagakokonaisuutta. Nykytutkimuksessa þáttr-termillä viitataan myös sellaisiin kertomuksiin, jotka ovat lyhyehköjä, yleensä islantilaisesta hahmosta kertovia tarinoita (isl. Íslendingaþáttr eli ”islantilaistarinat”), mutta muodostavat itsenäisen teoksen. Viimeksi mainituista itsenäisistä tarinoista voidaan myös käyttää termiä lyhytsaaga. Þáttr-tarinoita on keskiajalla sisällytetty laajoihin useita saagoja sisältäviin kokoelmakäsikirjoituksiin, kuten islantilaissaagoja sisältäviin käsikirjoituksiin Vatnshyrna ja Möðruvallabók sekä kuningassaagojen kokoelmiin Morkinskinna ja Flateyjarbók.[1]

Þáttr-teoria saagakirjallisuuden synnystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin kutsuttu þáttr-teoria (þáttr-theory) on teoria proosamuotoisen saagakirjallisuuden ja -kerronnan synnystä. Keskiajan islantilaiset saagat pohjautuivat suuressa määrin suulliselle kertomusperinteelle. Saagojen kaltaiset pitkähköt ja proosamuotoiset kertomukset eivät kuitenkaan ole yleisiä suullisissa kulttuureissa yleensä. Þáttr-teorian mukaan saagojen tarina-aines liikkui ensin suullisessa perinteessä þáttr-tarinoiden kaltaisina lyhyempinä, kertomiskerrasta toiseen muuntuvina kertomuksina. Niiden pohjalta alettiin kirjoittaa pitempiä saagoja. Tällaiset þáttr-tarinat eivät olleet olemassa ennen kirjallista vaihetta siinä muodossa kuin ne nykyään tunnetaan, oli tämä muoto sitten saaga tai lyhytsaaga. Teorian mukaan suullisen kulttuurin tarinavarasto on ollut eräänlainen potentiaalinen kokonaisuus, josta saagakirjoittajat ovat voineet ammentaa. Sen erikokoisia ja -muotoisia osia on voitu esittää suullisesti eri aikoina, toisia useammin ja toisia harvemmin. Osa niistä on myöhemmin valikoitunut osaksi jotain saagaa.[2]

Þáttr-tarinoiden kirjallinen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Þáttr-kategorian alle luetteloituja tekstejä on määrittelykriteereistä riippuen noin 75–100 kappaletta. Kaikki keskiaikaiset kirjoittajat eivät käyttäneet lyhyemmistä teksteistä nimitystä þáttr, vaan saattoivat puhua niistä myös saagoina tai käyttää muita kertomusta merkitseviä sanoja kuten frásögn ja sögn, mikä on vaikuttanut niiden luokitteluun. Osa tutkijoista pitää þáttr-tarinoita muita saagoja vanhempina teksteinä. Vanhimmat þáttr-tarinat kirjoitettiin tämän näkemyksen mukaan ennen vuotta 1220 ja nuorimmat 1300–1400-lukujen aikana. Þáttr-tarinoiden käsikirjoituskontekstien perusteella on myös esitetty, että ne olisivat syntyneet itsenäisinä kirjallisina kertomusyksikköinä vasta 1400-luvulla, kun kirjurit alkoivat käsitellä niitä erillisinä teksteinä. Tarinoita on voitu sisällyttää pitempiin saagoihin esimerkiksi exemplumin kaltaiseksi moraalisesti opettavaiseksi kertomukseksi, jonka tarkoituksena oli tukea ja toteuttaa uskonnollisia tai muita ideologisia päämääriä.[3]

Þáttr: alakategoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teeman ja rakenteen mukainen jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa þáttr-tarinoista kertoo Islannin asuttamisen jälkeisen ajan (870–) islantilaisista, ja niitä voidaan kutsua islantilaistarinoiksi (isl. Íslendinga þættir). Tarinaan liittyy usein myös kertomuksen päähenkilön tekemä matka Islannista Norjaan. Matkan aikana tämä saavuttaa mainetta, kunniaa ja varallisuutta. Þáttr-tarinoita on jaoteltu esimerkiksi seitsemään erilaiseen alakategoriaan niissä käsiteltyjen teemojen ja kerronnallisen rakenteen perusteella .[4]

Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat tämän jaottelun mukaan ne tarinat, jotka kuvaavat Norjan kuninkaan ja islantilaisen suhdetta ja joilla on usein ollut myös moraalis-opetuksellinen tehtävä (esim. Auðunar þáttr vestfirzka). Toiseen kategoriaan on luettu ne tarinat, jotka keskittyvät käsittelemään kristinuskon ja pakanallisuuden ristiriitoja vuonna 999/1000 tapahtuneen islantilaisten kristinuskoon kääntymisen tietämillä (esim. Þorsteins þáttr skelks). Omana kategorianaan on eroteltu myös verikostotarinat, jotka muiden islantilaissaagojen tavoin käsittelevät islantilaisten perheiden välistä vihanpitoa (esim. Þorsteins þáttr stangarhöggs). Näiden lisäksi on eroteltu omaksi alakategoriakseen Norjan kuninkaan hovissa olleeseen islantilaiseen runoilijaan ja hänen runoihinsa keskittyvät skalditarinat (esim. Einars þáttr Skúlasonar), islantilaishahmon merkittävistä unista ja niihin liittyvistä tapahtumista kertovat unitarinat (esim. Kumlbúa þáttr) sekä tuonpuoleiseen maailmaan suuntautuvista matkoista kertovat tarinat (esim. Þorsteins þáttr bæjarmagns) ja runsaasti yliluonnollista ainesta kuten outoja olentoja ja hirviöitä sisältävät myyttis-herooiset tarinat (esim. Þorsteins þáttr uxafóts). Viimeksi mainituista puhutaan joskus myös ”muinaistarinoina” (fornaldarþættir), koska ne muistuttavat tyyliltään ja sisällöltään muinaissaagoja, mutta niiden päähenkilö on yleensä islantilainen ja saagan tapahtumat sijoittuvat Islannin asuttamisen jälkeiseen aikaan islantilaissaagoille tyypilliseen tapaan.[5] Islantilaistarinoiden ja muinaistarinoiden lisäksi on muutamia þáttr-tarinoita, jotka poikkeavat edellä esitetyistä määritelmistä esimerkiksi teemaltaan tai siinä, että niiden päähenkilö ei ole islantilainen.

Islantilaistarinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Albani þáttr ok Sunnifu
  • Arnórs þáttr jarlaskálds
  • Auðunar þáttr vestfirzka
  • Bergbúa þáttr
  • Bolla þáttr Bollasonar
  • Brandkrossa þáttr
  • Brands þáttr örva
  • Draumr Þorsteins Síðu-Hallssonar
  • Egils þáttr Síðu-Hallssonar
  • Einars þáttr Skúlasonar
  • Eiríks þáttr rauða
  • Geirmundar þáttr
  • Gísls þáttr Illugasonar
  • Grœnlendinga þáttr
  • Gull-Ásu-Þórðar þáttr
  • Gunnars þáttr Þiðrandabana
  • Halldórs þáttr Snorrasonar inn fyrri
  • Halldórs þáttr Snorrasonar inn síðari
  • Hallfreðar þáttr vandræðaskálds
  • Hauks þáttr hábrókar
  • Hrafns þáttr Guðrúnarsonar
  • Hreiðars þáttr
  • Hrómundar þáttr halta

  • Íslendings þáttr sögufróða
  • Ívars þáttr Ingimundarsonar
  • Jökuls þáttr Búasonar
  • Kjartans þáttr Ólafssonar
  • Kristni þáttr
  • Kumlbúa þáttr
  • Mána þáttr skálds
  • Odds þáttr Ófeigssonar
  • Orms þáttr Stórólfssonar
  • Óttars þáttr svarta
  • Rauðs þáttr hins ramma
  • Rauðúlfs þáttr
  • Rögnvalds þáttr ok Rauðs
  • Sneglu-Halla þáttr
  • Steins þáttr Skaptasonar
  • Stefnis þáttr Þorgilssonar
  • Stjörnu-Odda draumr
  • Stúfs þáttr inn meiri
  • Stúfs þáttr inn skemmri
  • Svaða þáttr ok Arnórs kerlingarnefs
  • Sveins þáttr ok Finns
  • Þiðranda þáttr ok Þórhalls
  • Þorgríms þáttr Hallasonar

  • Þorleifs þáttr jarlaskálds
  • Þormóðar þáttr
  • Þorsteins þáttr Austfirðings
  • Þorsteins þáttr forvitna
  • Þorsteins þáttr Síðu-Hallssonar
  • Þorsteins þáttr skelks
  • Þorsteins þáttr stangarhöggs
  • Þorsteins þáttr sögufróða
  • Þorsteins þáttr tjaldstœðings
  • Þorsteins þáttr uxafóts
  • Þorvalds þáttr tasalda
  • Þorvalds þáttr víðförla
  • Þorvarðar þáttr krákunefs
  • Þórarins þáttr Nefjólfssonar
  • Þórarins þáttr ofsa
  • Þórarins þáttr stuttfeldar
  • Þórhalls þáttr knapps
  • Ævi Snorra goða
  • Ögmundar þáttr dytts (tunnettu myös nimellä Gunnars þáttr helmings)
  • Ölkofra þáttr

Muinaistarinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut þáttr-tarinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brenna Adams byskups
  • Eindriða þáttr ok Erlings
  • Eymundar þáttr hrings
  • Eymundar þáttr af Skörum
  • Hálfdanar þáttr svarta
  • Haralds þáttr grenska
  • Haralds þáttr hárfagra
  • Hemings þáttr Áslákssonar (kaksi versiota)
  • Hróa þáttr heimska
  • Ísleifs þáttr byskups
  • Knúts þáttr hins ríka
  • Orkneyinga þáttr
  • Otto þáttr keisara
  • Ólafs þáttr Geirstaðaálfs
  • Styrbjarnar þáttr Svíakappa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ármann Jakobsson. 2013. The Life and Death of the Medieval Icelandic Short Story. Journal of English and Germanic Philology 112 (2013) 3: 257–291.
  • Ashman Rowe, Elizabeth & Joseph Harris. 2005. Short prose narrative (þáttr). Teoksessa A Companion to Old Norse-Icelandic Literature and Culture, toim. Rory McTurk. Malden: Blackwell, 462–478.
  • Clover, Carol J. 1985. Icelandic Family Sagas. Teoksessa Old Norse-Icelandic Literature. A Critical Guide, toim. Carol J. Clover & John Lindow. Islandica 45. Ithaca & London: Cornell University Press, 239–315.
  • Clover, Carol J. 1986. The Long Prose Form. Arkiv för nordisk filologi 101 (1986), 10–39.
  • Clunies Ross, Margaret. 2010. The Cambridge Introduction to the Old Norse-Icelandic Saga. Cambridge Introductions to Literature. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Joseph, Herbert S. 1972. The þáttr and the Theory of Saga Origins. Arkiv för nordisk filologi 87 (1972), 89–96.
  • Lindow, John. 1993. Þáttr. Teoksessa Medieval Scandinavia. An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York & London: Garland, 661–662.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joseph 1972, 89–90; Clunies Ross 2010, 36, 85; Ármann Jakobsson 2013, 261, 273–287, 290–291.
  2. Joseph 1972, 95–96; Clover 1985, 293–294; Clover 1986; Ármann Jakobsson 2013, 281–282.
  3. Lindow 1993; Ashman Rowe & Harris 2005, 462, 464, 465–474 ja 476; Ármann Jakobsson 2013, 270–271 ja 290–291.
  4. Joseph 1972, 91–94; Ashman Rowe & Harris 2005, 463–464; Clunies Ross 2010, 36, 133–134.
  5. Ashman Rowe & Harris 2005, 463–464 ja 472–473; Ármann Jakobsson 2013, 281.