Följetongi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingfors Dagblad -lehden sivu 27.2.1889, jossa näkyy alakertaosasto.

Följetongi (ruots. följetong ’jatkokertomus’ < ransk. feuilleton ’lisälehti, lehtinen’ < feuille ’lehti’ < lat. folia) on historiallinen sanomalehtikirjoitusten lajityyppi. Lisäksi sana tarkoittaa lehdessä tai muualla julkaistavaa jatkokertomusta.[1][2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalaisissa sanomalehdissä feuilleton oli alun perin ilmoitusliite, josta vuoden 1800 tienoilla muodostettiin sanomalehden sivulle viivan erottama ”alakertaosasto”. Ensimmäisenä sellaisen julkaisi Journal des Débats, ja nimityksen keksivät Julien Louis Geoffroy ja Louis-François Bertin. Tähän osastoon sijoitettiin teatteriarvosteluja, ajankohtaispakinoita ynnä muita kepeähköjä kirjoituksia, jotka eivät olleet luonteeltaan poliittisia. Eurooppalaisessa sanomalehdistössä ”alakertaosasto” on säilynyt varsinkin ranskalaisessa lehdistössä, ja saksankielisissä sanomalehdissä otsikko Feuilleton tarkoittaa yleensä kulttuuriosastoa[1] sekä siellä julkaistuja kirjoituksia.[3]

Ranskalaisissa sanomalehdissä alettiin julkaista romaaneja feuilleton-osastossa vakituisesti 1830-luvulta alkaen; jo aikaisemmin kaunokirjallisuutta oli julkaistu brittiläisissä ja ranskalaisissa lehdissä jatkosarjoina, mutta varsinaista kaupallista merkitystä toiminta sai 1830-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä merkittäviin följetongikirjailijoihin kuuluivat muiden muassa Eugène Sue ja Alexandre Dumas vanhempi, ja he kehittivät jatkokertomuksen muotoa ja kerrontatekniikkaa, joka piti jännitystä yllä.[1]

Ruotsalaisten sanomalehtien följetongiosastoissa julkaistiin 1840-luvulta alkaen ensi sijassa kaunokirjallisuutta, ja ruotsin kielen sana följetong alkoi tarkoittaa ainoastaan jatkokertomuksia; tähän vaikutti myös kansanetymologia, joka käsitti sanan följetong johtuvan verbistä följa ’seurata’. Lehdistöstä tuli tärkeä kaunokirjallisten tekstien julkaisukanava, koska se pystyi tavoittamaan uusia lukijaryhmiä, kuten naiset.[1] Ruotsista följetongit levisivät Helsingfors Morgonbladin kautta Suomeen ja muihin kotimaisiin sanomalehtiin.[4]

Muiden joukkotiedotusvälineiden kehitys ja kilpailu johti 1900-luvun aikana följetongien hupenemiseen. Television ”saippuaoopperat” ovat lehtien jatkokertomusten nykyaikaisia vastineita.[1] Ranskan kielessä sana feuilleton on alkanut tarkoittaa myös radion ja television jatkosarjoja.[5]

Suomen kielessä följetongin merkitys ei ole yhtä suppea kuin ruotsissa, vaan sana tarkoittaa paitsi sanomalehden kaunokirjallista osastoa myös tällaisessa osastossa vähin erin julkaistavaa kertomusta,[2][6] ”nurkkanovellia”.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Nationalencyklopedin 7, s. 182. Höganäs: Bra Böcker, 1992. ISBN 91-7024-619-X.
  2. a b Nykysuomen sanakirja, s.v. följetongi. Helsinki: WSOY 1957.
  3. Duden Deutsches Universalwörterbuch, s.v. Feuilleton. Mannheim: Dudenverlag 2003. ISBN 3-411-05505-7.(saksaksi)
  4. Tommila, Päiviö – Landgren, Lars – Leino-Kaukiainen, Pirkko: Suomen lehdistön historia 1, s. 145. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-220-0.
  5. Le Nouveau Petit Robert: Dictionnaire alphabétique et analogique de la langue française, s.v. feuilleton. Paris: Dictionnaires Le Robert, 1993. ISBN 2-85036-506-8. (ranskaksi)
  6. Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja, s. 324, 364. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-21923-1.
  7. Tietosanakirja, s.v. följetoni (osa 2, p. 1302). Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö 1910. (Teoksen verkkoversio.)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kauffmann, Kai – Schütz, Erhard (toim.): Die lange Geschichte der Kleinen Form. Beiträge zur Feuilletonforschung. Berlin: Weidler, 2000. ISBN 3-89693-140-7. (saksaksi)
  • Oscarsson, Ingemar: ”Fortsättning följer”. Följetong och fortsättningsroman i dagspressen till ca. 1850. Diss. Lund: Liber Läromedel, 1980. ISBN 91-40-30397-7. (ruotsiksi)
  • Reus, Gunter: Ressort: Feuilleton. Kulturjournalismus für Massenmedien. 2., überarbeitete Auflage. Konstanz: UVK-Medien, 1999. ISBN 3-89669-245-3. (saksaksi)