Eve Babitz
| Eve Babitz | |
|---|---|
.png) Babitz vuonna 1959 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. toukokuuta 1943 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Kuollut | 17. joulukuuta 2021 (78 vuotta) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Ammatti | Kirjailija, esseisti |
| Vanhemmat |
|
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | Englanti |
| Tuotannon kieli | Englanti |
| Pääteokset |
|
| Aiheesta muualla | |
| evebabitz.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Eve Babitz (13. toukokuuta 1943 – 17. joulukuuta 2021) oli yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja taiteilija. Hänet tunnetaan parhaiten Los Angelesia ja sen kulttuurielämää koskevista kirjoituksistaan. Lisäksi hän kirjoitti useisiin julkaisuihin, kuten Ms.- ja Esquire-lehtiin. Hän suunnitteli myös 1960-luvun lopulla levynkansia useille yhtyeille, muun muassa The Byrdsille, Buffalo Springfieldille[1] ja Linda Ronstadtille.
Kustantajat New York Review Books, Simon & Schuster sekä Counterpoint Press ovat julkaisseet Babitzin tuotantoa on uudelleen vuodesta 2010 lähtien, joka on johtanut kirjailijan uuteen suosioon ja kulttimaineeseen 2010-luvulla.
Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Babitz syntyi 13. toukokuuta 1943 Hollywoodissa, Kaliforniassa. Hän oli taiteilija Maen ja 20th Century Foxille soittaneen klassisen viulistin Sol Babitzin tytär. Säveltäjä Igor Stravinsky oli Babitzin kummisetä sekä tämän vanhempiensa hyvä ystävä. Babitz oli venäjänjuutalaista ja cajun sukuperää. Hän kävi lukion Hollywood High Schoolissa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Babitzin sai ensimmäisen kerran huomiota vuonna 1963 ollessaan 20 Julian Wasserin ottaman valokuvan myötä. Valokuvassa alaston Babitz pelaa shakkia taiteilija Marcel Duchampin kanssa Pasadena Art Museumissa.[2]
Babitz aloitti uransa taiteilijana suunnittelemalla levynkansia 1960-luvun lopulla.[3] Hänen ensimmäiset kirjansa Eve's Hollywood (1974) ja Slow Days, Fast Company (1977) ovat puolifiktioituja kuvauksia Babitzin elämästä.
Yksityselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Babitz on seurustellut muun muassa laulaja ja runoilija Jim Morrisonin, taiteilijoiden Edward- ja Paul Ruschan sekä koomikko ja kirjailija Steve Martinin, näyttelijä Harrison Fordin ja kirjailija Dan Wakefieldin kanssa.[4]
Babitz kuoli Huntingtonin tautiin Ronald Reagan UCLA Medical Centerissä Los Angelesissa 17. joulukuuta 2021 78-vuotiaana.[5]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fiktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eve's Hollywood (1974)
- Slow Days, Fast Company: The World, The Flesh, and L.A. (1977)
- Sex and Rage: Advice to Young Ladies Eager for a Good Time (1979)
- L.A. Woman (1982)
- Black Swans: Stories (1993)
Tietokirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fiorucci, The Book (1980)
- Two by Two: Tango, Two-step, and the LA Night (1999)
- I Used Be Charming: The Rest of Eve Babitz (2019)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jukka Uotila: Levyhyllyt • Buffalo Springfield: Buffalo Springfield Again – psykedeelisen folk rockin runsaudensarvi • Jukka Uotila Levyhyllyt. 1.3.2024. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Eve Babitz: I Was a Naked Pawn For Art Esquire. 18.12.2021. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ rockdoc999: Eve Babitz — A Los Angeles Icon. recordart. 28.11.2020. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Condé Nast: Muse and Writer Eve Babitz Looks Back at Her Former Wild Life Vanity Fair. 14.2.2014. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Twitter, Instagram, Email, Facebook: Author Eve Babitz, who captured and embodied the culture of Los Angeles, dies at 78 Los Angeles Times. 18.12.2021. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lili Anolik: Hollywood’s Eve: Eve Babitz and the Secret History of L.A. (2019)
| ||||||||||||||||||
