Esa Niemitalo
| Esa Niemitalo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. syyskuuta 1945 Lapua |
| Ammatti | laulaja, muusikko, säveltäjä |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1960-luku– |
| Tyylilajit |
laulelma folk kantri |
| Soittimet | laulu, kitara |
| Levy-yhtiöt | Finncountry |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Esa Niemitalo (s. 2. syyskuuta 1945 Lapua) on Ruotsissa pitkään asunut suomalainen laulaja. Hän on tehnyt paljon yhteistyötä Aappo I. Piipon kanssa. Ruotsissa asuessaan hän toimi maakäräjäkunnanvaltuutettuna. Niemitalon nykyinen asuinpaikka on Muurame Keski-Suomessa.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansakoulun jälkeen Esa Niemitalo elätti itsensä metsurina ja metallityömiehenä. Hänen laulajanuransa käynnistyi hieman erikoisella tavalla hänen jouduttuaan 18-vuotiaana lähes vuodeksi parantolahoitoon tuberkuloosin vuoksi. Parantolassa hän tapasi laulavan ja kitaraa soittavan Heikki Reimanin – sanoittaja ja säveltäjä Raul Reimanin isän –, joka innosti hänet musiikkiopintoihin ja josta tuli hänen elinikäinen ystävänsä. Parannuttuaan tuberkuloosista Niemitalo pääsi Scandia-levy-yhtiön koelauluun ja tuottaja Jaakko Salo ryhtyi etsimään hänelle sopivaa levytysmateriaalia. Kesäkuussa 1966 Niemitalo levytti ensisinglensä Lähdettiinpä ruunalla Helsinkiin / Tumman orren alla. Vuonna 1967 hänen levytyksensä ja keikkailunsa hiipuivat, kun hän suoritti asevelvollisuutensa yleten reservin vänrikiksi.[1]
Hiljaisen työtilanteen vuoksi Niemitalo muutti perheineen Ruotsiin 1970-luvun alussa. Päivätyönsä ohella hän teki laulukeikkoja ja vuonna 1973 hän julkaisi omakustanteisen EP-levyn Alla Slussenin siltojen, jonka laulutekstit olivat Tukholmassa asuneen kirjailija Aappo I. Piipon kynästä. Jatkossa Piippo sanoitti kaikki Niemitalon levyt. Vuonna 1975 ilmestyi Niemitalon ensimmäinen albumi Elämän korttipeli, josta tuli menestys niin ruotsinsuomalaisten keskuudessa kuin Suomessakin. Tämän ansiosta hän saattoi jättää siihenastisen päivätyönsä telakalla ja vuonna 1976 hän perusti oman automaalaamon. Niemitalo palasi Suomeen 1980-luvun alussa ja kotiutui Jyväskylän seudulle. Tässä vaiheessa myös teatteri tuli vahvasti hänen elämäänsä.[1]
Niemitalo on levyttänyt kantrityylisiä laulelmia, joiden tekstit kertovat elämästä vieraassa maassa ja maalaispojan tunteista suuressa kaupungissa. Hän on myös levyttänyt albumillisen Dan Anderssonin runoihin sävellettyjä lauluja. Niemitalon lauluääni muistuttaa Tapio Rautavaaraa, ja hän onkin esiintynyt Rautavaaran elämästä kertovassa näytelmässä Reissumies esittäen Rautavaaraa itseään. Poikavuosista asti ihailemansa Rautavaaran Niemitalo ehti tavata kahdesti tämän eläessä. Hän näytteli pääroolin Veikko Lavin elämästä kertovassa näytelmässä Isänmaan Toivo, joka esitettiin Kotkan kaupunginteatterissa vuonna 1983. Toistaiseksi viimeisen albuminsa Niemitalo julkaisi vuonna 2022.[1]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähdettiinpä ruunalla Helsinkiin / Tumman orren alla (1966, Scandia KS 653)
- Lippalakki / Vanha laulaja (1966, Scandia KS 673)
- Tanssit Harjulassa / Saviset saappaat (1967, Scandia KS 732)
- Alla Slussenin siltojen (1973, RMEP-5296)
- Kotimatka (Finncountry 1973, Finncountry)
- Elämän korttipeli (1975, Finncountry)
- Laulelmia suomalaismetsistä (1977, BS-10976. Brevskolan, Stockholm)[2]
- Usko huomiseen (1978, RCA Victor)
- Laulelmia suomalaismetsistä (1979)[2]
- Elämän varsiteillä (1981)
- Esa Niemitalo (1990)
- Vuosien varrelta (2012)
- Vuodet on vierineet (Esa Niemitalon albumi) (2022)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Latva & Tuunainen 2004, s. 307–308.
- ↑ a b Database of The Finnish Institute of Recorded Sounds 1901 - 1999 Suomen Äänitearkisto. Viitattu 26.12.2008.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala |
|---|
