Erkki Pahkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Pahkinen
Henkilötiedot
Syntynyt11. heinäkuuta 1937 (ikä 83)
Viipuri
Kansalaisuus Suomi
Ammatti tilastotieteen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
/ Jyväskylän yliopisto (YTT 1981)
Väitöstyön ohjaaja Hannu Niemi
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalue tilastotiede, otanta ja surveymenetelmät

Erkki J. Pahkinen (s. 11. heinäkuuta 1937 Viipuri)[1] on suomalainen tilastotieteilijä ja emeritusprofessori. Hän toimi Jyväskylän yliopistossa tilastotieteen apulaisprofessorina ja survey-metodiikan professorina 1995–2000. Hänet muistetaan virhemarginaali-käsitteen tuomisesta julkiseen keskusteluun.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Pahkinen syntyi Viipurissa. Talvisodan sytyttyä perhe joutui siirtymään evakkoon ja sittemmin Pahkinen oli Ruotsissa sotalapsena.[1] Sotien jälkeen Pahkisen perheellä oli useita vuosia autokoulu.[2] Autokoulun innoittamana Erkki kiinnostui myöhemmin autoilusta ja ralliautoilusta. Hän osallistui kuljettajana yli 100 rallikisaan[1].

Pahkinen kertoo koulumenestyksensä olleen kehno[1] ja päätyneensä akateemiselle uralle vain sattumalta. Hän oli kävelyllä Helsingin yliopiston luona, kun huomasi ovella kulkevan ihmisjonon. Vahtimestarilta hän sai tietää, että yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta ottaa opiskelijoita sisään ilman karsintoja.[1] Pahkinen meni jonoon, valitsi oppiaineekseen tilastotieteen ja kirjoittautui sisään. Pian hän aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa.

Akateemisen uransa Pahkinen aloitti varsinaisesti vuonna 1967, kun hänet nimitettiin Jyväskylän yliopistoon tilastotieteen lehtoriksi.[1] Hän on ollut myös Jyväskylän yliopiston tilastotieteen dosentti.[1] Opetustehtävien ohella hän toimi tutkijana. Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Pahkinen väitteli Jyväskylän yliopistosta vuonna 1981.[3] Väitöskirja käsitteli epävarmuuden mittaamista.[1] Pahkisen väitöskirjan ohjaajana toimi professori Hannu Niemi.[4]

Valmistumisen jälkeen Pahkinen jatkoi uraansa lehtorina tilastotieteen laitoksella. Myöhemmin hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi ja hän oli sen ohella myös määräaikaisena professorina.[5] Jyväskylään syntyi hänen vaikutuksestaan otantaan ja surveymenetelmiin keskittyvä tutkimustoiminta. Professori Seppo Laaksosen mukaan Pahkisella oli merkittävä rooli tässä prosessissa.[6] Jyväskylässä käynnisti toimintansa niin kutsuttu Otantatutkijoiden ryhmä, jossa uransa tilastotieteen parissa aloitti myös tuleva tilastotieteilijä Seppo Laaksonen.[7]

Yliopistotyön ohella Pahkinen oli Tilastokeskuksessa vierailevana tieteellisenä johtajana toimikauden 1993–1994.[1] Hän panosti laitoksen tutkimustoimintaan ja motivoi tutkijoita.[6] Välillä hän saattoi tosin joutua jopa erimielisyyksiin Tilastokeskuksen hallinnon kanssa.[6]

Tilastokeskuksen periodin jälkeen hän toimi 1995–2000 Jyväskylän yliopistossa määräaikaisessa virassa tilastotieteen professorina, joka erikoistui survey-metodologiaan.[8] Professorina hän koordinoi tilastotieteen laitoksella tilastotoimen maisteriohjelmaa vuosina 1998–2000.[9][10] Hän on ollut myös vierailevana tutkijana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa.[11] Pahkinen jäi eläkkeelle virastaan vuonna 2001.[1] Vuodesta 2007 Pahkinen oli Jyväskylän yliopistossa emeritusprofessorina.[1] Hänen emeritussopimuksensa päättyi vuoteen 2019.[12]

Täyttäessään 80 vuotta heinäkuussa 2017 Pahkinen asui Puistokadulla Jyväskylässä.[1] Hän juhli 80-vuotispäiväänsä Suomi-laivalla.[1]

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastotieteilijänä Erkki Pahkinen on perehtynyt erityisesti survey-metodiikkaan. 1980-luvulla hän perehtyi syvällisemmin otantaan ja hänellä on myös otantamenetelmistä pitkä kokemus[13]. Hän teki tutkimuksessa yhteistyötä mm. Risto Lehtosen kanssa.[14] Näiden selvitysten pohjalta kaksikko julkaisi myöhemmin kompleksisen ryväsotannan estimointia käsittelevän oppikirjan.[14]

Julkisia kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Pahkinen on ottanut aktiivisesti osaa julkiseen keskusteluun tilastotieteellisistä aiheista. Hän kritisoi, kun vaaligallupien yhdeydessä 0,2 prosentin kannatuksen nousua tai laskua pidettiin merkittävänä asiana, vaikka tilastollisen otannan virhemarginaali on 2 prosenttia suuntaan tai toiseen.[1]

Oppimistuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa Pahkinen arvosteli käytettyä tilastollista menetelmää. Hän kiinnitti huomiota tutkimusmetodina käytettyyn ryväsotantaan, joka muuttaa tutkimustulosten tulkintaa.[1]

Harrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorempana Pahkinen harrasti autourheilua. Hän osallistui 1960-luvulta lähtien yli 100 ralliin kuljettajana.[1] Huomattavin saavutus ralliautoilussa oli SM-ryhmän voitto Jyväskylässä vuonna 1977.[1] Hän on jakanut tietouttaan myös nuoremmille kuljettajille. Tuleva huippukuljettaja Henri Toivonen opetteli aikanaan Pahkisen opastuksella äärimmilleen ajamista Jyväskylässä Seppälän soramontussa.[1] Käytännön ajamisen ohella Pahkinen myös analysoi ralliautoilua ja osallistui autourheilun yhdistystoimintaan. Vuosina 1974−1977 hän toimi Jyväskylän Urheiluautoilijoiden puheenjohtajana.[15] Yhdistys nimesi Pahkisen hänen täyttäessään 80 vuotta (heinäkuussa 2017) leikkisästi "Rallitohtoriksi" - arvonimi, johon liittyi myös erityinen tohtorin hattu.[16]

Eläkevuosinaan Pahkinen on harrastanut pyöräilyä. Hän on osallistunut pyöräilykisoihin veteraanien M75- ja M80-luokissa.[1] Tunnustuksena toiminnastaan pyöräilyn edistämiseksi Pahkinen sai vuonna 2014 Jyväskylän pyöräilyviikon päätapahtumassa pyöräilyn edistämisen kunniamaininnan.[17] Tunnustuksen sai samalla myös arkkitehti Sakari Holma (s. 1937).[17]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahkisen puoliso on Tuula Pahkinen.[1] Pariskunnalla on kaksi tytärtä: Virpi (s. 1966) ja Metsälintu (s. 1971).[1] Metsälintu Pahkinen on esiintynyt pienissä rooleissa muutamissa kotimaisissa elokuvissa. Hän oli mukana esimerkiksi Markku Pölösen elokuvassa Badding (2000).[18]

Kirjailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Pahkinen on kirjoittanut useita teoksia. Useat teoksista ovat oppikirjoja. Vuonna 1996 hän julkaisi yhdessä professori Risto Lehtosen kanssa englanninkielisen teoksen Practical Methods for Design and Analysis of Complex Surveys, joka käsittelee monimutkaisten tilastollisten kyselytutkimusten suunnittelua ja niistä saatavien tulosten analysointia. Tarkemmin määriteltynä kirja esittelee, miten kompleksisen ryväsotannan estimointia voidaan ratkaista metodisesti oikein.[14]

Tilastotieteen alan kirjallisuuden lisäksi Pahkinen on julkaissut autourheiluun liittyviä kirjoja. Vuonna 2007 hän julkaisi teoksen Ralliajon perusteet, johon on sisällytetty mm. viiden suomalaisen rallin maailmanmestarin nimikirjoitukset.[1]

Pahkisen teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kyselytutkimusten otantamenelmät ja aineistoanalyysi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2012. ISBN 9789513946876
  • Ralliajon perusteet: ajotekniikalla tuloksiin. Suomi: Alfamer, 2007. ISBN 978-952-472-048-9 (2. painos 2018, ISBN 9789524722780)
  • Tilastoasiantuntijan ammatti ja koulutus: yliopistollisen maisteriohjelman taustana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2000. ISBN 951-39-0663-9
  • Risto Lehtonen & Erkki Pahkinen: Practical Methods for Design and Analysis of Complex Surveys. Chichester: John Wiley & Sons, 1996. (2. painos 2004 ISBN 9780470091630)
  • Erkki Pahkinen & Veijo Ritola (toim.): Suhdannekäänne ja taloudelliset aikasarjat. Helsinki: Tilastokeskus, 1994. ISBN 951-47-8728-5
  • Risto Lehtonen, Kari Nissinen & Erkki Pahkinen: Tilastollinen analyysi ryväsotantaan perustuvissa frekvenssiaineistoissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1992. ISBN 951-680-723-2
  • Erkki Pahkinen & Risto Lehtonen: Otanta-asetelmat ja tilastollinen analyysi. Helsinki: Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-470-7
  • Tilastolliset otantamenetelmät: harjoituskirja itseopiskeluun. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1986. ISBN 951-679-501-3
  • Erkki Pahkinen (toim.): Jyväskylä Summer School in Statistics 1986: a memorandum. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1986. ISBN 951-679-622-2
  • Ilkka Meriläinen & Erkki Pahkinen: Tilastotutkijan toimenkuvaus ja koulutus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, tilastotieteen laitos, 1974. ISBN 951-677-263-3

Muita julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antero Malin & Erkki Pahkinen (1990) Monimuuttujaisen varianssianalyysin ja toistomittauksien soveltaminen käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa: esimerkkien toteutus SPSS-X/MANOVA ohjelmakäskyllä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B: 47. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Seppo Pänkäläinen: Sattumuksia ja satunnaisuuksia (2017). Keskisuomalainen 11.7.2017, s. 22-23.
  2. Seppo Laaksonen: Surveymetodiikan nousu: Henkilöhistoriallinen katsaus vuosilta 1985–2018, s. 48. Helsinki, Helsingin yliopisto, 2018. Teoksen verkkoversio (PDF). Viitattu 11.6.2021.
  3. Erkki Pahkinen: The method of support as statistical inference model for instant sample Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 11.6.2021. (englanniksi)
  4. Erkki Pahkinen: The method of support as statistical inference model for instant sample (1981). Teoksen verkkoversio (PDF). Viitattu 11.6.2021. (englanniksi)
  5. Laaksonen 2018, s. 8.
  6. a b c Laaksonen 2018, s. 35.
  7. Laaksonen 2018, s. 26.
  8. Erkki Pahkinen: Kyselytutkimusten otantamenelmät ja aineistoanalyysi (2012). docplayer.fi, 2016. Viitattu 11.6.2021.
  9. Jyväskylän yliopisto: Matemaattis-luonnontieteellisten opintojen opas 1998–1999. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISSN 1456-0402
  10. Jyväskylän yliopisto: Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2000-2001. Jyväskylä: Gummerus, 2000.
  11. Erkki Pahkinen Converis-tutkimustietojärjestelmä, 2021. Viitattu 11.6.2021.
  12. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 2019.
  13. Vuosikertomus 2012, s. 30. (PDF). Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, 2013. Viitattu 11.6.2021.
  14. a b c Seppo Laaksonen (2018), s. 34.
  15. Seuraesittely - historiaa Jyväskylän Urheiluautoilijat ry. Viitattu 11.6.2021.
  16. Laaksonen 2018, s. 48.
  17. a b Pyöräilyn edistämisen kunniamaininnat vuonna 2014 Erkki Pahkiselle, Sakari Holmalle ja Juho Jäppiselle pyorailyviikko.fi, 12.5.2014. Viitattu 11.6.2021.
  18. Badding elonet.fi. Viitattu 11.6.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]