Tilastotieteilijä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tilastotieteilijä työskentelee teoreettisen tai soveltavan tilastotieteen parissa. Tilastotieteilijän työ on luonnon ilmiöiden tai ihmisen toiminnan tuottamien havaintojen analysointia kvantitatiivisin menetelmin sekä näiden menetelmien kehittämistä.

Tilastotieteiljä yhdistää työssään usein tilastotieteellistä osaamistaan muiden alojen tuntemukseen. Sovellusalueet ovat hyvin vaihtelevia. Yleisiä aloja ovat muun muassa lääketiede, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, tuotanto ja rahoitus.lähde?

Tilastotieteilijän ammatti on tuhansia vuosia vanha. Heitä työskenteli muinaisessa Egyptissä väestönlaskennan ja karjan laskennan parissalähde?. Nykyisin tyypillisiä tehtäviä ovat muun muassa aineiston analyysi ja mallinnus tai otannan suunnittelu ja kyselytutkimuksen analysointi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastotiede on aineistojen analysointiin ja mallintamiseen perustuva tiede, jonka juuret ulottuvat aina 1500-luvulle saakka.[1] Aatelisherrojen uhkapeliharrastuksesta kehittyi myöhemmin todennäköisyyslaskenta. 1600-luvulla keskiaikainen yhteiskuntajärjestyksen hajoaminen sekä Euroopan johtavien valtioiden talouksien kehittyminen rahataloudeksi vauhdittivat tilastotieteen kehitystä. Oleellinen kasvu tieteenalalla tapahtui 1800-luvulla, jolloin luonnontieteet sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet kiinnostuivat tilastollisista menetelmistä. Matemaattisen tilastotieteen kehittyminen katsotaan alkaneen 1900-luvulla. Myöhemmin teknisten apuvälineiden, laskimien ja erityisesti tietokoneiden kehittyminen mahdollistivat tilastollisten menetelmien yleistymisen. [2]

Tilastotieteen opetus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tilastotieteilijäksi voi opiskella suorittamalla yliopistossa filosofian maisterin tai valtiotieteiden maisterin (Helsingin yliopisto) tutkinnon (300 opintopistettä) pääaineena tilastotiede. Tutkinnon suorittaminen kestää yleensä noin viisi vuotta. Ensin suoritetaan kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatin tutkinto (180 op), minkä jälkeen kahdessa vuodessa filosofian maisterin tutkinto (120 op). Tilastotieteen opiskelua voi jatkaa maisterin tutkinnon jälkeen suorittamalla joko filosofian lisensiaatin tutkinnon tai väittelemällä filosofian tohtoriksi. Yliopistovirkoihin vaaditaan jatkokoulutuksen suorittaminen. Tohtorintutkinnon suorittaminen Suomessa kestää noin neljä vuotta.

Suomessa tilastotiedettä voi opiskella seuraavissa yliopistoissa

Tilastotieteen opinnot koostuvat pääaineen lisäksi matematiikan sivuaineopinnoista. Toisen sivuaineen voi halutessaan valita lähes miltä tahansa sovellusalalta. Suurin osa opetuksesta järjestetään tavallisesti suomeksi, mutta kurssikirjat ovat englanninkielisiä. Gradutyön voi kirjoittaa suomen kielellä.

Tilastotieteen sovellusaloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastotieteilijän työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastotieteilijän työtilanne on hyvä. Jo opiskeluaikana opiskelijan on mahdollista suorittaa palkallinen harjoittelu, joka hyväksiluetaan opintoihin. Tilastotieteen sovellusten monipuolisuus sekä tilastollisten menetelmien laaja käyttö takaavat valmistuneiden opiskelijoiden hyvän kysynnän työmarkkinoilla. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi tilastotieteilijöitä työllistyy runsaasti teollisuuteen ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Tilastotieteilijöitä työskentelee mm. informaatioteknologian alalla, lääketeollisuudessa, julkisessa hallinnossa, tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa opetus- ja tutkimustehtävissä, vakuutuslaitoksissa, pankkialalla, teollisuudessa sekä eri alojen yksityisissä yrityksissä. [4] Kuten muissakin kansainvälisesti harjoitettavissa tieteissä, tutkimustyö tehdään englanniksi ja julkaisut ovat englanninkielisiä.

Tilastotieteilijöitä työllistäviä yrityksiä ja laitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

Tilastotieteilijän ammattinimikkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • amanuenssi
  • analyytikko
  • asiantuntija
  • atk-erikoistutkija
  • atk-tilastosuunnittelija
  • aktuaari
  • järjestelmäasiantuntija
  • kampanjasuunnittelija
  • konsultti
  • lehtori
  • markkinatutkija
  • matemaatikko
  • palvelupäällikkö
  • professori
  • projektipäällikkö
  • sovellussuunnittelija
  • tietohallintopäällikkö
  • tiimipäällikkö
  • tilastotieteilijä
  • tilastotutkija
  • tilastopäällikkö
  • tohtorikoulutettava
  • toimitusjohtaja
  • tuotepäällikkö
  • tutkija
  • vakuutuslaskentapäällikkö
  • yksityispankkiiri
  • yliaktuaari
  • yliassistentti

[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luonnontieteet.fi
  2. Leila Karjalainen (2010). "Tilastotieteen perusteet": sivu 9. 
  3. [1]
  4. [2]
  5. a b Tilastotieteilijän ammattinimikkeitä ja työpaikkoja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]