Erinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erinna
Ἤριννα
Sapfo ja Erinna. Simeon Solomonin maalaus vuodelta 1864.
Sapfo ja Erinna. Simeon Solomonin maalaus vuodelta 1864.
Henkilötiedot
Syntynyt300-luku eaa.?
Telos (tai Rhodos?)
Kuollut300-luku eaa.?
Ammatti runoilija
Kirjailija
Tuotannon kielimuinaiskreikka (doorilainen ja aiolialainen)
Aikakausi klassinen kausi
Tyylilajit eeppinen runous
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Erinna (m.kreik. Ἤριννα, Ērinna; toimi n. 350 eaa.?) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Telokselta tai Rhodokselta. Antipatros Thessalonikelainen luki hänet yhdeksi yhdeksästä merkittävimmästä naispuolisesta runoilijasta.[1][2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedot Erinnasta ja erityisesti hänen ajoituksestaan ovat ristiriitaisia. Nykyisin hänet sijoitetaan yleensä 300-luvulle eaa.[1][2] Eusebios Kesarealaisen mukaan Erinna olisi elänyt 107. olympiadin aikaan eli vuonna 352/351 eaa.[3]

Sudan mukaan Erinna olisi kuitenkin ollut Sapfon aikalainen ja ystävä, ja toiminut Lesboksen Mytilenessä. Siksi häntä on kutsuttu myös lesboslaiseksi ja mytileneläiseksi. Tämä tarkoittaisi, että Erinna olisi elänyt jo arkaaisella kaudella 600-luvun eaa. lopulla.[4] Joskus ristiriitaa on selitetty sillä, että Erinna-nimisiä runoilijattaria olisi ollut kaksi, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty.[3][4]

Erinnan kerrotaan kuolleen vain yhdeksäntoistavuotiaana. Tämä on kuitenkin kyseenalaistettu, koska hänen tunnetuin runonsa käsitteli ystävän varhaista kuolemaa. Siksi on hyvinkin mahdollista, että ajatus Erinnan itsensä kuolemasta nuorena perustuu tosiseikkojen sijaan runossa olleisiin mutta kadonneisiin yksityiskohtiin; hän kenties mainitsi runossa oman ikänsä kirjoittamishetkellä, ja on saattanut toivoa suruissaan itselleen samanlaista kohtaloa kuin ystävälleen. Vastaavasti Erinnan elämäkerran liittäminen Sapfoon saattaa perustua lähinnä hänen suureen jälkimaineeseensa, jossa hänet asetettiin suuren naisrunoilijan veroiseksi, sekä hänen käyttämäänsä murteeseen.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eeppinen runous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erinnan runot olivat tyyliltään eeppistä runoutta ja kirjoitettu heksametrissä. Tärkeimmän runon nimi oli Värttinä (Ἠλακάτη, Hēlakatē).[4] Se oli valitus Erinnan ystävälle Baukikselle, joka oli kuollut nuorena pian häidensä jälkeen.[2] Runo koostui 300 runosäkeestä. Niistä tunnettiin pitkään vain neljä muissa antiikin aikaisissa teoksissa olevien lainausten kautta.[4][5] Vuonna 1928 löydettiin kuitenkin papyrus, joka sisälsi 54 säettä runosta. Niiden perusteella Erinnan antiikin aikainen maine on katsottu hyvinkin ansaituksi.[1]

Katkelma Erinnan runosta Värttinä Oksyrhynkhoksen papyruksista.

Runo oli kirjoitettu murteella, joka yhdisteli doorilaista ja aiolialaista murretta. Valinta oli harvinainen yhdistelmä eeppisessä runoudessa, joka kirjoitettiin yleensä joonialaisella murteella. Doorilainen murre oli Erinnan kotiseudun murretta, kun taas aiolialainen murre viittaa Sapfoon.[1][4]

Epigrammit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa antologiassa on kolme Erinnan itsensä nimiin laitettua epigrammia, joista yksi on vanhahtava, mutta kaksi muuta, jotka on omistettu Baukikselle, ovat mahdollisesti myöhempiä Erinnan kunniaksi tehtyjä sepitelmiä.[4]

Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erinnan runoutta arvostettiin antiikin aikana suuresti. Jotkut nostivat hänet runoilijana Homeroksen ja Sapfon tasolle.[1][4] Myöhemmän antiikin ajalta on säilynyt useita epigrammeja, jotka ylistävät Erinnaa ja valittavat hänen varhaista kuolemaansa, josta oli tuossa vaiheessa muodostunut jo suoranainen legenda.[4]

Kerrotaan, että Zeuksippoksen gymnasionissa Byzantionissa oli Erinnaa esittänyt patsas.[4] Tatianos kertoo Naukydeen tehneen patsaan Erinnasta,[4][6] mutta tämän täytyy olla Tatianoksen tekemä virhe, sillä Naukydes eli 400-luvulla eaa. ennen Erinnaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Plant, Ian Michael: Women Writers of Ancient Greece and Rome: An Anthology, s. 48. University of Oklahoma Press, 2004. ISBN 9780806136219. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c Salisbury, Joyce E.: Encyclopedia of Women in the Ancient World, s. 103. Avustaja Mary R. Lefkowitz. ABC-CLIO E-Books. ABC-CLIO, 2001. ISBN 9781576070925. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Smith, William: ”Erinna (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j Smith, William: ”Erinna (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Johannes Stobaios: Florilegium 118.4; Athenaios: Deipnosofistai 7.283d.
  6. Tatianos: Puheita kreikkalaisille 52, s. 113, ed. Worth.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]