Enrico Pace

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Enrico Pace (s. 1967 Rimini) on italialainen pianisti.[1]

Pace valmistui sävellyksen ja orkesterinjohdon opinnoista Pesaron Gioachino Rossini -konservatoriossa, jossa hän sai myös pianonsoiton opetusta Franco Scalalta. Myöhemmin hän opiskeli Imolan Accademia Pianistica Incontri col Maestrossa ja sai valmennusta Jacques de Tiègeltä. Pace voitti vuonna 1989 Kansainvälisen Franz Liszt -pianokilpailun Utrechtissa. Tästä alkoi hänen kansainvälinen uransa. Hän on kiertänyt kansainvälisesti ja esiintynyt lukuisten orkesterien kanssa muiden muassa Roberto Benzin, David Robertsonin, Andrei Boreikon, Mark Elderin, János Fürstin, Eliahu Inbalin, Lawrence Fosterin, Kazimierz Kordin, Jiří Koutin, Gianandrea Nosedan, Walter Wellerin, Carlo Rizzin, Jan Latham-Koenigin, Vasili Sinaiskin, Stanislaw Skrowaczewskin, Bruno Weilin ja Antoni Witin johdolla.[2]

Pacen yhteistyökumppaneita kamarimusiikissa ovat olleet muiden muassa Leonidas Kavakos, Frank Peter Zimmermann, Akiko Suwanai, Liza Ferschtman, Sung-won Yang, Daniel Müller-Schott, Sharon Kam, Igor Roma, Marie-Luise Neunecker, Antoine Tamestit, Patrick Demenga, Keller Quartett, The Vanbrugh ja Quartetto Prometeo. Pace teki Kavakoksen kanssa levytyksen kaikista Ludwig van Beethovenin viulusonaateista (Decca, 2013) ja sai tästä Grammy-ehdokkuuden. Hän on levyttänyt myös muiden muassa Felix Mendelssohnin, Franz Lisztin ja Ferruccio Busonin teoksia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enrico Pace AllMusic, viitattu 2.11.2023
  2. a b Enrico Pace Nymus Artists, viitattu 2.11.2023