Rimini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rimini
Näkymiä Riminiin
Näkymiä Riminiin

Rimini

Koordinaatit: 44°03′00″N, 12°34′00″E

Valtio Italia
Alue Emilia-Romagna
Maakunta Rimini
Hallinto
 – Kunnanjohtaja Andrea Gnassi
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 134,52[1] km²
Korkeus +6[1] m
Väkiluku (2015) 147 750[1]
 – Tiheys 1 098,3[1] as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 47921–47924[1]
Suuntanumero(t) 0541[1]
Rekisterikilpi RN[1]

Rimini on Italian kaupunki Emilia-Romagnan alueella. Se on Riminin maakunnan pääkaupunki. Riminissä on arviolta 147 750 asukasta (vuonna 2015) ja sen pinta-ala on 134,52 neliökilometriä.[1] Kaupunki sijaitsee Adrianmeren rannikolla. Läheisyydessä sijaitsevat Riccionen ja Cattolican turistikaupungit. Riminiä palvelee Federico Fellinin lentoasema.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiberiuksen silta ensimmäiseltä vuosidadalta.

Riminin historia ulottuu aina noin vuoden 800 eaa. paikkeille, jolloin primitiiviset kulttuurit hyödynsivät asumiseensa sekä rannikkoa että mäkimaastoa sen taustalla.

Vuonna 268 eaa. etruskit perustivat kylän Ariminus-joen suistoon, myöhemmin siellä asuivat umbrialaiset, kreikkalaiset ja gallialaiset. Roomalaiset perustivat puolestaan Ariminumin siirtokunnan todennäköisesti samannimisen joen varrelle. Nykyisin joen nimi on Marecchia. Siirtokunnan tehtävänä oli toimia gallialaisten vastaisena linnakkeena sekä astinlautana Padanan alangon valloittamiseen. Rimini oli Keski-Italiasta pohjoiseen vievän tien solmukohdassa, ja samalla se tarjosi mahdollisuuden myös meriliikenteen hyödyntämiseen.

Kaupunki osallistui Rooman sisällissotaan ja pysyi uskollisena kansanpuolueelle ja sen johtajille; aluksi Mariukselle ja sitten Caesarille, joka johti joukkonsa Rubikon-joen ylitse ja julisti Riminin forumilla kuuluisan kutsunsa.

Rooman vallan loppuminen merkitsi tuhoutumisen aikaa, ja sen aikaansaivat ns. kansainvaellukset ja lukuisat sodat. Kristillinen yhteisö piti vuonna 359 merkittävän kirkolliskokouksen Riminissä. Kuitenkin vuosisatojen myllerryksen aikana kaupunki kasvoi lukuisien kirkkojen ja luostareiden tyyssijaksi, ja 1300-luvun taiteilijat, eritoten Giotto, loivat tunnettua riminiläistä koulukuntaa.

Sigismondo Malatesta, Piero della Francescan maalaus, noin 1450, Louvren museo.

Malatestan perhe, jonka eittämättä tunnetuin jäsen oli Sigismondo Pandolfo, palkkasotilas ja taiteilijoiden suojelija, vaikutti merkittävällä tavalla paikkakunnan tapahtumiin keskiajan lopulla. Hän rakensi mm. kuuluisan Tempio Malatestianon. Malatestan perhe karkotettiin 1500-luvun alussa ja Riministä tuli pieni Kirkkovaltion kaupunki, jolla oli paikallishallinto Ravennan apostolisen legaatin alaisuudessa.

Vuonna 1797 Rimini ja koko Romagnan alue liitettiin Ranskan vallankumouksen seurauksena ns. Cisalppiseen tasavaltaan. Napoleonin hallinto lakkautti luostarit ja takavarikoi niiden omaisuuden. Myös lukuisia kirkkoja, joukossa myös Pyhän Colomban katedraali, tuhottiin alueella. Kuitenkin ehkä merkittävin vallankumouksellinen tapahtuma kaupungissa oli yleisen kylpylän rakentaminen vuonna 1843.

Fontana della Pignan suihkulähde Cavourin aukiolla

Toisen maailmansodan aikana kaupunki sai kokea raskaita pommituksia ja rintaman siirtoja. 21. syyskuuta 1944 tapahtuneen vapautuksen jälkeen kaupunki on kokenut ennennäkemättömän voimakkaan rakentamisen aikakauden.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Augustuksen riemukaari
  • Tiberuksen silta
  • Amfiteatteri 100-luvulta
  • Tempio Malatestiani, nykyisin San Fancescon kirkko
  • Castel Sismondo tai Rocca Malatestina
  • Palazza dell’Arengo e del Podesta, 1204 kaupungin talo, jossa toimivat siviili- ja oikeuslaitoksen virkamiehet
  • Pyhän Johannes kastajan kirkko, joka tunnetaan myös Pyhän Augustuksen kirkkona

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Italy: Lazio Citypopulation.de. Viitattu 8.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]