Emund Gripenhielm
Emund (Edmund) Gripenhielm (24. maaliskuuta 1622 Skövde, Ruotsi – 15. joulukuuta 1675 Tukholma) oli ruotsalainen vapaaherra, virkamies ja runoilija.[1]
Gripenhielm käytti nuorena äitinsä tyttönimeä Figrelius. Hän aloitti opintonsa Uppsalan yliopistossa 1640. Vuosina 1645–1650 hän teki yhdessä oppilaansa, myöhemmin valtaneuvos Gustav Karlsson Banerin kanssa opintomatkan Hollantiin, Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Matkan jälkeen hänet nimitettiin 1650 Uppsalan yliopiston historian professoriksi. Hänen merkittävimpiin oppilaisiinsa kuului Erik Lindschöld.[2]
Hänet nimitettiin kuningas Kaarle X Kustaan sihteeriksi, ja hän sai hoitaakseen ulkomaan asioita. Siten hän oli sihteerinä Tanskan kanssa käydyissä rauhanneuvotteluissa 1659. Hän toimi myös Kaarle XI:n kotiopettajana vuodesta 1660. Tähän tehtävään hänet nimitettiin ennen muuta oppineisuutensa ja pedagogisten taitojensa takia. Samalla hän loi itselleen uraa hovin kansliassa ja hänet ylennettiin hovineuvostoon. Kun Kaarle XI kruunattiin kuninkaaksi, nimitti tämä Gripenhielmin valta- ja kanslianeuvokseksi sekä vapaaherraksi.[2]
Gripenhielm oli perehtynyt myös roomalaiseen numismatiikkaan ja hänellä oli laaja rahakokoelma ja kirjasto. Hän oli myös Kuninkaallisen kirjaston tarkastaja. On todennäköistä, että hänen toimestaan annettiin asetus, jonka mukaan Kuninkaalliseen kirjastoon piti toimittaa yksi kappale jokaisesta valtakunnassa painetusta kirjasta. Gripenhielm on saanut tunnustusta latinankielisenä runoilijana. Hänen tuotantonsa on pääosin onnittelu- ja hautajaisrunoja. Laajimmassa runossaan "Ecloga sacra" hän kuvaa kuinka antiikin jumalten tuli väistyä Jeesuksen syntyessä ja tehdä tilaa kristilliselle Jumalan Pojalle.[2]
Gripenhielm on myös virsirunoilija. 1670-luvulta alkaen Ruotsissa alkoi vaikuttaa tietoinen pyrkimys siihen, että virsien kirjoittajat olisivat humanistisesti sivistyneitä maallikoita eikä vain pappeja jotka kirjoittivat tai käänsivät virsiä jumalanpalveluselämän tarpeisiin. Tällaisia virsirunoilijoita ovat muun muassa Samuel Columbus, Erik Lindschöld ja Lasse Johansson (Lucidor) Gripenhielmin ohella.[3]
Gripenhielmin tuomiosunnuntain virsi "En gång dö och sedan domen" julkaistiin vuoden 1694 virsikirjassa. Virsi on Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 635. Sen tekstin on muokannut ja lyhentänyt vuoden 1818 virsikirjaan Johan Olov Wallin.[4] Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa sen käännös "Kuoltuamme täältä kerran" on Anna-Mari Kaskisen käännös vuodelta 1999. Se pohjautuu Wallinin tekemään muokkaukseen ja on siten erilainen kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 156 "Hautaan kaikki kaatuu kerran", joka on Henrik Renqvistin 1830 tekemä käännös, ja jota on uudistettu 1880 ja 1984.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 242. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Emund Gripenhielm sok.riksarkivet.se. Viitattu 7.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Emil Liedgren: Svensk psalm och andlig visa, s. 287, 288. Svenska kyrkans Diakonistyrelsens bokförlag. Stockholm, 1926. (ruotsiksi)
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700, s. 483. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
