Elli Forssell–Rozentāle

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elli Forssell noin vuonna 1900. Kuva otettu Daniel Nyblinin valokuvaamossa Helsingissä.

Elli Forssell–Rozentāle (26. lokakuuta 1873 Helsinki26. kesäkuuta 1943) oli suomalainen laulajatar, joka opintojensa jälkeen avioitui latvialaisen taidemaalari Janis Rozentālsin kanssa ja muutti avioliiton myötä Latviaan.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elli Forssell syntyi Helsingissä maanviljelyshallituksen sihteerin, agronomi Theodor Forssellin ja vaimonsa Anna Bonsdorffin vanhimpana lapsena. Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista toiseksi vanhin tytär kuoli lapsena. Forssellin sisaruksia olivat muun muassa laulaja ja viulisti Anna Suolahti ja arkkitehti Liisi Ervi.

Forssell kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua yhdessä serkkunsa Maila Winterin kanssa. Myöhemmin hän opiskeli musiikkia pääaineenaan laulu Helsingin musiikkiopistossa (nykyinen Sibelius-Akatemia). Erkki Melartin oli hänelle läheinen opiskelutoveri, samoin laulajattarena tunnettu Naema Friman, joka kanssa Elli Forssell teki kaksi pitkää opintomatkaa Italiaan sekä pari lyhyempää Pariisiin. Italian opintomatkoilla heidän kanssaan oli laulunopettaja Abraham Ojanperä ja Pariisissa he opiskelivat yhtaikaa Aino Acktén kanssa.

Avioituminen ja muutto Latviaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintomatkojen jälkeen Forssell teki pitkiä konserttikiertueita eri puolille Suomea, joille hän esitti paljon suomalaista laulumusiikkia, etenkin Erkki Melartinin lauluja. Sisarensa Annan kanssa he tekivät pitkän konserttikiertueen Baltiaan loppusyksyllä 1902. Kiertue päättyi Riikaan, missä Forssell tapasi taidemaalari Janis Rozentālsin.

Forssell ja taidemaalari Rozentāls avioituivat Helsingissä maaliskuussa 1903. He valitsivat asuinkaupungikseen Riikan. Rozentālsit olivat keskeisiä henkilöitä Riian silloisessa kulttuurielämässä. Janis Rozentālsia pidettiin Latvian kansallistaiteilijana ja vaimonsa Elli piti kodissaan kulttuurisalonkia, missä monet taiteen alan edustajat eri maista kohtasivat Latviassa vieraillessaan. Ellin laulajan ura hiipui puolison taiteen jalkoihin. Joskus hän esiintyi pienimuotoisissa konserteissa, mutta puolison muusana oleminen ja perheenäidin osa ottivat hänen elämässään suuremman tilan. Aviopari sai kolme lasta, Laila (1903–1977), Irja (1906–1984) ja Mikelis (1907–1952), joka seurasi isänsä jalanjälkiä valmistuen kuvataiteilijaksi. Perheen koti sijaitsi Alberta ielalla, ja on nykyisin museo; samassa rakennuksessa on myös Riian jugendmuseo.

Maailmansota, muutto Suomeen ja paluu Latviaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmasodan syttyessä Rozentālsit päättivät muuttaa sotaa pakoon Suomeen, missä oli rauhallisempaa ja Ellin sukulaisia. Elli perusti täyshoitolan Kulosaareen, minne he asettuivat asumaan. Janis Rozentāls osallistui edelleen taidenäyttelyihin erityisesti Venäjällä. Ellin täyshoitolan kuuluisin asukas oli todennäköisesti kirjailija Aino Kallas, jolla kehittyi suhde Janis Rozentālsin kanssa.

Janis Rozentāls kuoli tapaninpäivänä 1916, ja hänet haudattiin ensin Hietaniemen hautausmaalle, mistä hänen maalliset jäännökset siirrettiin myöhemmin Riian Metsäkalmistoon. Vuonna 1919 Elli ja lapset muuttivat takaisin Riikaan vaaliakseen Janisin taiteen muistoa.

Riiassa Elli Forssell-Rozentāls perusti Rozentālsin taidesalongin, joka muuttui myöhemmin taideteollisuusgalleriaksi. Gallerian pitämisen ohella hän piti kesäisin täyshoitolaaJurmalassa, mistä hänellä oli tapana vuokrata huvila kesävieraita varten. Latviaan paluun jälkeen Elli Rozentāls oli monien merkittävien suomalaisten vierailijoiden epävirallinen emäntä Riiassa ja toimi monella tavalla eräänlaisena kulttuurivälittäjänä Suomen ja Latvian välillä.

Forssell-Rozentāls kuoli sydänsairauteen kesäkuussa 1943. Hänet on haudattu Rozentālsien sukuhautaan Riiassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]