Eksyssuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eksyssuota lähellä Alpo Jaakolan suomökkiä Loimaalla syyskuussa 2011. Kuvan keskellä näkyy Pirkko Jaakolan kuunnelmassa Eksyssuon lapset esiintyvä risti.
Näkymä Eksyssuolle Katavasaaren luona Kosken ja Mellilän rajalla lokakuussa 2010.

Eksyssuo eli Öksyssuo on suo Loimaalla Varsinais-Suomessa, Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla, osittain myös entisen Mellilän kunnan alueella. Suo kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja sen pinta-ala yhdessä Someron puolella sijaitsevan, samaan Natura 2000 -alueeseen kuuluvan Huhmassuon kanssa on 497 ha. Suoyhdistymätyypiltään Eksyssuo on eteläsuomalainen konsentrinen kermikeidas. Yleisin suotyyppi suolla on keskiosien lyhytkorsineva, joka reunoilla vaihtuu ensin rahkanevaksi ja sitten rahkarämeeksi.[1]

Suon laidassa Pirttiniemessä sijaitsee Pirttiniemennokan rajakivi, joka aiemmin on ollut kolmen historiallisen maakunnan, Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajapaikka ja on edelleen myös neljän, aiemmin viiden kunnan, rajapaikka.[2] Pirttiniemennokassa yhtyvät Mellilän Vähäperän, Kosken Isosorvaston, Someron Vilukselan, Ypäjän Mannisten ja Loimaan Joenperän kylien maat; lisäksi suolle jonkin matkan päästä rajakivestä ulottuu Loimaan Kauhanojan kylän alue.[3]

Suon saaressa Loimaan Joenperän kylässä sijaitsee loimaalaisen taiteilija Alpo Jaakolan (1929–1997) rakentama suomökki, jonka nykyinen omistaja on Metsähallitus ja käyttöoikeuden haltija Kauhanojan kyläyhdistys. Yhdistys järjestää mökille talvisin kuutamohiihdon, ja mökin pihalla on vuodesta 2006 syksyisin esitetty Alpo Jaakolan sisaren, kirjailija Pirkko Jaakolan kirjoittamaa, tapahtumiltaan Eksyssuolle ja Joenperän kylään sijoittuvaa kuunnelmaa Eksyssuon lapset vuodelta 1978.[4]

Suomen vesistöaluejaossa Eksyssuo jakautuu Loimijoen kolmen sivujoen Niinijoen, Petäjoen ja Kuusjoen valuma-alueitten kesken.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eksyssuo Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.12.2009.
  2. Ypäjä, Manninen, Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristö Rekisteriportaali. Museovirasto. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 17.12.2009.
  3. Peruskartta 1:20 000. 2111 10 Kauhanoja. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1982.
  4. Alpo Jaakolan suomökki Kauhanojan kyläyhdistys. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 17.12.2009.
  5. Karttaikkuna Paikkatiettoikkuna. Viitattu 16.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]