Alpo Jaakola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alpo Jaakola
Alpo Jaakolan patsaspuisto, Loimaa
Alpo Jaakolan patsaspuisto, Loimaa
Syntynyt 1. huhtikuuta 1929
Loimaa
Kuollut 27. helmikuuta 1997 (67 vuotta)
Loimaa
Kansallisuus suomalainen
Ala kuvanveistäjä, taidemaalari
Palkinnot Pro Finlandia 1974,
professorin arvonimi 1985
Alpo Jaakolan maalaukset Keravalla pääradan ali kulkevassa Sampolan alikulussa.

Alpo Sakari Jaakola (1. huhtikuuta 1929 Loimaa27. helmikuuta 1997 Loimaa) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari, joka tunnettiin myöhempinä vuosinaan lempinimellä Loimaan šamaani.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakolan vanhemmat olivat työmies Väinö Jaakola ja Katri Jaakola (o.s. Jokinen). Hänen sisarensa on kirjailija Pirkko Jaakola. Jaakolan puoliso oli Seija Jaakola (o.s. Nykänen), josta hän erosi.[1] Hänen toinen vaimonsa oli galleristi Marja Jaakola.[2]

Alpo Jaakola opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1951–1952 ja toi ensimmäisen kerran töitään julkisesti näytteille jo piirustuskoulun aikana. Varhaistuotannossa on mystisiä sävyjä, ja Jaakolan herkkä viivankäyttö tulee hyvin esille. Pian hän kiinnostui taiteen eri aika- ja tyylikausista ja vaihtoi tyyliä ja tekniikkaa mielensä mukaan.

Jaakola oli perustamassa valtakunnallista turkulaista Pro Arte 1957 -ryhmää, joka sai alkunsa Helsingin Taidehallissa 1957 pidetyn Otto Mäkilän muistonäyttelyn johdosta. Turun Taiteilijaseuran sisälle muodostuneen aktiivisen ryhmän perustajajäsenet olivat Alpo Jaakola, Max Salmi, Raimo Viitala, Antti Lampisuo, Antti Nieminen ja Helge Sten. Ryhmän juuret olivat 1930-luvulla toimineessa, modernismia puolustaneessa, Lydénin ja Mäkilän perustamassa Pro Artessa. Sen toiminta jatkui vuonna 1960 perustetussa Arte-ryhmässä. Ryhmää kiinnosti erityisesti suomalainen surrealismi, johon he yhdistivät 1920-luvun Pariisissa syntyneen mustan huumorin, absurdin ja irrationaalisuuden vivahteita, jotka toivat suomalaiseen surrealismiin kansantaiteen ja lumousten maagisen ilmapiirin.

Ateljeekoti ja patsaspuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskellä peltomaisemaa Loimaan Torkkalan kylässä sijaitsee Alpo Jaakolan ateljeekoti Torkville. Ateljeekodissa on alun perin toiminut kansakoulu, kunnes Jaakola muutti sinne vuonna 1979. Rakennuksen ympärillä on nähtävillä useita taiteilijan töitä, muun muassa veistoksia, maalauksia ja arkkitehtuuria.

Loimaan Karhulan kylässä, noin kahdeksan kilometrin päässä Loimaan keskustasta Turun suuntaan on Alpo Jaakolan patsaspuisto, johon taiteilija itse on myös haudattu. Patsaspuisto oli tyhjillään vuosina 1979-1992, kunnes se vuonna 1992 avattiin yleisölle. Loimaan kunta lunasti puiston itselleen, ja se on siitä lähtien ollut kesäisin avoinna yleisölle. Vuonna 2000 puisto kunnostettiin EU:n rahoituksella kokonaan. Puiston metsämökki on rakennettu vuonna 1953, ja muut puiston teokset ovat syntyneet 1960– ja 1970-luvulla. Päärakennus on tehty 1964.

Eksyssuolla Loimaan Joenperän kylässä on taiteilijan rakentama suomökki. Metsähallituksen omistamaa mökkiä hallitsee läheisen Kauhanojan kylän kyläyhdistys. Sen luona on 2000-luvulla järjestetty vuosittain syksyisin taiteilijan sisaren, kirjailija Pirkko Jaakolan kuunnelman Eksyssuon lapset esityksiä, ja mökki on toiminut myös kuutamohiihtojen päätepisteenä.[3]

Julkisia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakolan tunnettuihin julkisiin teoksiin kuuluu muun muassa Loimaan keskuspuistossa oleva pronssiin valettu Loimaan leipätyttö vuodelta 1982. Jaakola lahjoitti teoksen Loimaan kaupungille. Keravan rautatieaseman vieressä on Jaakolan teos Menneiden sukupolvien muistomerkki (1985) ja aseman viereisessä Sampolan alikulussa on kattoon ripustettu taiteilijan kotitaloa aikanaan ympäröineeseen aitaan maalattu Huovintien historiaa vuosilta 900-1991 (1984). [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuvataiteilijamatrikkeli viitattu 18.3.2015
  2. Taiteilija ja muusa. Yle.fi. Viitattu 18.3.2015.
  3. Eksyssuo ja Alpo Jaakolan suomökki Kauhanojan kyläyhdistys ry. Viitattu 28.4.2011.
  4. Taide- ja museokeskus Sinkka, www.sinkka.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veistoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]