E. T. A. Hoffmann

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ernst Theodor Wilhelm Hoffmann
E. T. A. Hoffmann – Omakuva
E. T. A. Hoffmann – Omakuva
Salanimet E. T. A. Hoffmann
Syntynyt 24. tammikuuta 1776
Königsberg, Itä-Preussi
Kuollut 25. kesäkuuta 1822
Berliini, Brandenburg, Preussi
Ammatit kirjailija, asianajaja, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä, karikatyristi
Kansalaisuus Saksa
Aikakausi 1809-1822
Tyylilajit fantasia
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (24. tammikuuta 1776 Königsberg, Itä-Preussi25. kesäkuuta 1822 Berliini) oli saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi. Hoffmann on jäänyt kirjallisuushistoriaan lyhennetyssä muodossaan E. T. A. Hoffmann. Parhaiten Hoffmann tunnetaan teoksestaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig, 1816). Pjotr Tšaikovski sävelsi teoksesta vuonna 1892 tunnetun baletin, joka perustui Alexander Dumas'n versioon Hoffmannin tarinasta. Hoffmannista itsestäänkin on tehty ooppera, Jacques Offenbachin Hoffmanin kertomukset (1879). Jules Barbierin libretto perustuu hänen ja Michel Carrén näytelmään (1851), joka taas perustuu Hoffmanin kertomuksiin, joiden päähenkilönä hän itse seikkailee.

Hoffmann alkuperäiset etunimet olivat Ernst Theodor Wilhelm, mutta muutti myöhemmin Mozartia kunnioittaakseen kolmannen etunimensä Amadeukseksi.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E. T .A. Hoffmannin omaa kuvitusta "Nukkumatti"-novelliin.
E. T. A. Hoffmannin itse kuvittama Kissa Murr -romaanin kansi.
E. T. A. Hoffmannin omaa kuvitusta Kissa Murr -romaaniin.
E. T. A. Hoffmannin omaa kuvitusta Kissa Murr -romaaniin.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fantasiestücke in Callot's Manier 1815
    sisältää teokset:
Ritter Gluck (suom. Ritari Gluck)
Kreisleriana
Don Juan
Nachricht von den neuesten Schicksalen des Hundes Berganza
Der Magnetiseur
Der Goldne Topf (suom. Kultainen malja: satu uudelta ajalta) 1809
Die Abenteuer der Sylvesternacht (suom. Uudenvuodenyön seikkailut)
  • Die Elixiere des Teufels (suom. Paholaisen eliksiirit) 1815
  • Nußknacker und Mausekönig (suom. Pähkinänrusentaja ja Hiirikuningas) 1816
  • Nachtstücke 1817 (suom. Yökappaleita)
    sisältää teokset:
Der Sandmann (suom. Nukkumatti, Nukuttaja)
Das Gelübde (suom. Pyhä lupaus)
Ignaz Denner (suom. Ignaz Denner)
Die Jesuiterkirche in G. (suom. Jesuiittakirkko)
Das Majorat (suom. Majoraatti)
Das öde Haus (suom. Autiotalo)
Das Sanctus (suom. Sanctus)
Das steinerne Herz (suom. Kivinen sydän)
  • Seltsame Leiden eines Theater-Direktors 1819
  • Klein Zaches genannt Zinnober (suom. Kiusanhenki) 1819
  • Die Serapionsbrüder 1819
  • Das Fräulein von Scuderi (suom. Neiti von Scuderi)1819
  • Prinzessin Brambilla 1820
  • Lebensansichten des Katers Murr (suom. Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa)1820
  • Die Irrungen 1820
  • Die Geheimnisse 1821
  • Die Doppeltgänger 1821
  • Meister Floh 1822
  • Des Vetters Eckfenster (suom. Serkkuni kulmaikkuna) 1822

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martti mestari ja hänen kisällinsä, suom. Aatto S., Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, 1881. – (Helppohintainen novelli- ja romani-jakso; 3.).
  • Outo intohimo: kertomus Ludvig XIV:n ajalta, suom. J. E. Eteläpää. Kustannus oy. Kirja, 1914. – (50 pennin kirjasto; n:o 4.).
  • Kiusanhenki: satu, suom. Aino Tuomikoski. Karisto, 1918. – (Kariston nuorison kirjoja; 15.).
  • Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas, suom. Salme Setälä; Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Karisto, 1918. – (Kariston nuorisonkirjoja; 13.).
  • Hunnutettu nainen, suom. Werner Anttila. Karisto, 1919. – (Kariston 1 markan romaaneja; 33.).
  • Markiisittaren rikos, suom. Bertta Sulonen. Karisto, 1921. – (Kolmen markan romaaneja; 5.).
  • Paholaisen eliksirit: romaani, suom. ja johdannolla varustanut Arnold Laurell. Karisto, 1930. – (Kariston klassillinen kirjasto; 47.).
  • Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa sekä satunnaisia makulatuurikatkelmia kapellimestari Kreislerin elämäkerrasta, suom. Teijo Havu. Suomen kirja, 1946. – (Viime vuosisadan valioita; 4 ).
  • Pähkinänsärkijä, suom. Salme Setälä; suomennoksen tark. Hanno Vammelvuo; kuv. Matti Kota. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 951-20-2406-3.
  • Prinsessa Brambilla: kuunnelma, E. T. A. Hoffmannin kertomuksen mukaan kirj. Marie-Odette Isaac; Yleisradiolle suom. Erkki O. Aura; dramaturgi: Heljä Talvikki Ahonen. Yleisradio , 1984.
  • Paholaisen eliksiirit: romaani, suom. Arnold Laurell. Karisto, 1989. ISBN 951-23-2770-8.
  • Vihannesmorsian: kuunnelma, E. T. A. Hoffmannin kertomuksen pohjalta sovittanut Irmelin Diezel; Yleisradiolle suom. Simo Lyly. Yleisradio, 1989.
  • Porkkanamorsian: satukuunnelma vuodelta 1989, E. T. A. Hoffmannin kertomuksen pohjalta sovittanut Irmelin Diezel; suom. Simo Lyly; ohjaus: Karlheinz Liefers. Yleisradio, tallennepalvelu, p1990.
  • Kultainen malja: satu uudelta ajalta, suom. Sanna Isto-Rodenkirchen; kuvittanut Petra Giacomelli. Loki-kirjat, 2001 ISBN 952-9646-21-6.
  • Yökappaleita, suom. Markku Mannila. Teos, 2011 ISBN 978-951-851-145-1.
  • Serkkuni kulmaikkuna, suom. Jukka Sarjala. Faros, 2014 ISBN 978-952-5710-32-8.

Musiikkiteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulumusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Messa d-moll (1805)
  • Trois Canzonettes à 2 et à 3 voix (1807)
  • 6 Canzoni per 4 voci alla capella (1808)
  • Miserere b-moll (1809)
  • In des Irtisch weiße Fluten (Kotzebue), Lied (1811)
  • Recitativo ed Aria "Prendi l’acciar ti rendo" (1812)
  • Tre Canzonette italiane (1812); 6 Duettini italiani (1812)
  • Nachtgesang, Türkische Musik, Jägerlied, Katzburschenlied für Männerchor (1819–21)

Näyttämöteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Die Maske (Libretto: E. T. A. Hoffmann), singspiel (1799)
  • Die lustigen Musikanten (Libretto: Clemens Brentano), singspiel (1804)
  • Näyttämömusiikki Zacharias Wernerin murhenäytelmään "Das Kreuz an der Ostsee" (1805)
  • Liebe und Eifersucht (Calderón / August Wilhelm Schlegel (1807)
  • Arlequin, Ballettmusik (1808)
  • Der Trank der Unsterblichkeit (Libretto: Julius von Soden), romanttinen ooppera (1808)
  • Wiedersehn! (Libretto: E. T. A. Hoffmann), Prolog (1809)
  • Dirna (Libretto: Julius von Soden), melodraama (1809)
  • Näyttämömusiikki Julius von Sodenin draamaan "Julius Sabinus" (1810)
  • Saul, König von Israel (Libretto: Joseph von Seyfried), melodraama (1811)
  • Aurora (Libretto: Franz von Holbein) sankariooppera (1812)
  • Undine (Libretto: Friedrich de la Motte Fouqué), Zauberoper (1814)
  • Der Liebhaber nach dem Tode (jäi keskeneräiseksi)

Instrumentaalimusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ouvertura. Musica per la chiesa d-molli (1801)
  • 5 pianosonaattia: A-duuri, f-molli, F-duuri, f-molli, cis-molli (1805–1808)
  • Sinfonia Es-duuri (1806)
  • Harppukvintetti c-molli (1807)
  • Grand Trio E-duuri (1809).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta E. T. A. Hoffmann.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.