Jukka Sarjala (historioitsija)
Jukka Sarjala (s. 15. elokuuta 1959 Pori)[1] on suomalainen kulttuurihistorioitsija, joka on tutkinut modernin ja varhaisen uuden ajan musiikin historiaa, sittemmin 1800-luvun kulttuurihistoriaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Meri-Porin lukiosta 1978; opintoja myös Porin musiikkiopistossa 1976–1977. Sarjala on työskennellyt Turun yliopistossa määräaikaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä 1980-luvulta alkaen, enimmäkseen kulttuurihistoriassa, mutta myös musiikkitieteen professorina 2008–2010. Filosofian tohtoriksi hän väitteli Turun yliopistossa 1994 ja on toiminut siellä dosenttina vuodesta 1995.[2] Lisäksi hän on työskennellyt Turun yliopiston tutkijakollegiumissa 2015–2016, Suomen Akatemian erikoistutkijana 2013–2014, 2017–2019 ja 2021 sekä apuraha- ja projektitutkijana. Vierailevana tutkijana Sarjala on toiminut Uppsalan yliopistossa 1989 ja Herzog August Bibliothekissa Saksan liittotasavallassa 1997. Hän on Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsen vuodesta 1999; luottamustehtäviä hänellä on ollut muun muassa Porthan-Seurassa 2014–2018 ja Kulttuurihistorian seurassa 2015–2020.
Tieteellisten artikkeliensa ja katsaustensa ohella Sarjala on julkaissut muun muassa kirjailija ja säveltäjä Axel Gabriel Ingeliuksen elämäkerran Poeettinen elämä sekä varhaisinta suomalaista kauhukirjallisuutta käsittelevän teoksen Salonkien aaveet. Niin ikään hän on kirjoittanut jälkisanat Ingeliuksen Harmaa linna -romaanin uuteen suomennokseen, joka ilmestyi 2009.[3] Hänen myöhempään tuotantoonsa lukeutuu saksalaista ja suomalaista varhaisromantiikkaa ja 1800-luvun alun kirjakulttuuria käsitteleviä tutkimuksia.
Teokset ja tutkielmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansallissosialismi ja saksalainen kansanlaulukäsitys 1932–1934. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, 1982
- Turun kaupunginorkesterin muusikoiden ammattikoulutus 1927–1977. Suomen historian laudaturtutkielma, Turun yliopisto, 1984
- Nihilismus, Karrierismus und Geschichtswissenschaft. Alustuksia historiateoreettiseen keskusteluun. Toim., Turku: Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1985. ISBN 951-95907-3-0
- Sosiaalihuollon, kansanterveystyön ja kriisien torjunnan puoli vuosisataa. Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminta 1935–1985. Turku: Kirjapaino Pika Oy, 1985. ISBN 951-99681-9-9
- Kulkusten jalanjäljissä. Turkulaisen sekakuoron musiikilliset vaiheet ja yhdistystoiminta 1918–1988. Turku: Kirjapaino Grafia Oy, 1988. ISBN 951-99990-0-0
- Kritiikki ja konserttimusiikki. Normit ja arvot helsinkiläisessä sinfoniakonserttimusiikin päivälehtikritiikissä 1918–1939. Kulttuurihistorian lisensiaatintutkielma, Turun yliopisto, 1990
- Musiikkimaun normitus ja yleinen mielipide. Musiikkikritiikki Helsingin sanomalehdistössä 1860–1888. Väitöskirja. Turku: Turun yliopiston julkaisuja C 100, 1994. ISBN 951-29-0158-7
- Music, Morals, and the Body: An Academic Issue in Turku, 1653–1808. Studia Historica 65. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001. ISBN 951-746-264-6
- Henrici Gabrielis Porthan Opera omnia XI:1. Porthans manuskript om estetik och den sköna litteraturen. Toim. yhdessä Matti Klingen kanssa, Turku: Porthan-Seura, 2001. ISBN 951-96877-2-6
- Miten tutkia musiikin historiaa? Johdatus näkökulmiin ja menetelmiin. Tietolipas 188. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-408-8
- Tunteet ja sympatia. Turun Akatemian väitöskirjoja 1700-luvulta. Toim., suomentanut Sari Kivistö, Turku: Faros-kustannus Oy, 2003. ISBN 951-98968-2-1
- Poeettinen elämä. Biedermeierin säveltäjä-kirjailija Axel Gabriel Ingelius. SKST 972. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-670-6
- Salonkien aaveet. Varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa. SKST 1141. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-933-3
- Hannu Salmi, Asko Nivala & Jukka Sarjala (toim.): Travelling Notions of Culture in Early Nineteenth-Century Europe. New York: Routledge, 2016. ISBN 978-1-138-12243-7.
- Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa. Historiallisia Tutkimuksia 283. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISBN 978-951-858-196-6
- Heli Rantala, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs & Heidi Hakkarainen: Kirjojen kaipuu. Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus Oy, 2024. ISBN 978-952-345-263-3
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- E. T. A. Hoffmann, Serkkuni kulmaikkuna. Suomennos ja esipuhe Jukka Sarjala. Turku: Faros-kustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-5710-32-8
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Veli-Matti Autio, Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007), 183
- Suomen kansallisbibliografia Fennica (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Laine, Helena: "Suomalainen kauhuromaani syntyi Koiviston kartanon murhatarinasta". Satakunnan Kansa, 16.3.2010. Viitattu 25.4.2014.
- ↑ Jukka Sarjala, FT (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto. Viitattu 25.4.2014.
- ↑ Harmaa linna, ensimmäinen suomalainen kauhuromaani (Arkistoitu – Internet Archive) Faros-kustannus. Viitattu 25.4.2014.
| ||||||||||||||
