Dynea
| Dynea Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2000 |
| Lakkautettu | 2014 |
| Toimitusjohtaja | Hans Pettersson |
| Kotipaikka |
 Helsinki |
| Toiminta-alue | Eurooppa |
| Toimiala | kemianteollisuus |
| Tuotteet | hartsit |
| Liikevaihto | 527 milj. € (2009)[1] |
| Henkilöstö | 2 100, Suomessa 150 (2009)[1] |
| Tytäryhtiöt |
Dynea Chemicals Oy Dynea North AS Prefere Resins Company |
| Omistaja | Industri Kapital |
| Kotisivu | dynea.com |
Dynea Oy oli Suomessa pääkonttoriaan pitävä, ruotsalaisen IK Investment Partnersin omistama liimahartsien valmistaja. Dynean päätuotteen fenolihartsien suurin asiakastoimiala oli mekaaninen puunjalostusteollisuus, kuten lastulevyn ja vanerin valmistajat. Dynea myi vähitellen pois kaikki liiketoimintansa, viimeksi seitsemän fenolihartsitehdasta ja niistä muodostuneen Prefere Resins -yhtiön saksalaiselle pääomasijoittajalle ja toimivalle johdolle tammikuussa 2014.[2][3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dynea muodostui vuonna 2000, kun suomalainen Nordkemi (aiemmin Neste Chemicals) ja norjalainen Dyno yhdistyivät Industri Kapitalin tullessa omistajaksi. Nesteen hartsiliiketoiminta juonsi juurensa vuonna 1961 perustettuun liimayritys Priha Oy:öön, jonka Neste osti 1970-luvulla.[1] Industri Kapitalin aikeena oli ostaa myös valtionyhtiö Kemira ja rakentaa tältä pohjalta maailman johtaviin kuuluva kemianteollisuusyritys. Dynean alkuvaiheessa kokonaisuudesta myytiin pois muun muassa polyesterituotanto kansainvälinen Ashland-konsernille ja Porvoon PVC-tuotanto Finnplast Oy:lle, joka teki konkurssin 2007. Vuonna 2002 Dynea osti ruotsalaisen Perstorpin hartsiliiketoiminnan.
Vuonna 2006 Dynea myi Pohjois-Amerikan liiketoimintansa, joka käsitti 13 tuotantolaitosta sekä noin 700 työntekijää Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Vuosittainen myynti oli noin 450 miljoonaa euroa. Luopumisen syyksi sanottiin asemien vahvistaminen kehittyvillä markkinoilla, kuten Aasiassa.[4] Syksyllä 2012 Dynea kuitenkin ilmoitti myyvänsä Aasian-liiketoimintansa japanilaiselle AICA Kogyolle. Myytyyn kokonaisuuteen kuului 18 tehdasta kahdeksassa maassa, 1200 työntekijää ja noin 220 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto, mikä oli noin neljännes Dynean silloisesta liikevaihdosta. Kaupan takana ilmoitettiin olevan voimavarojen keskittäminen Euroopan liiketoimintojen ja erityisesti fenolihartsien valmistuksen kehittämiseen.[5]
Loputkin liiketoiminnot, seitsemän fenolihartsitehdasta, myytiin alkuvuonna 2014.[2]
Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dynealla oli suurimmillaan 37 tuotantolaitosta 22 maassa Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Suomessa Dynealla oli tehtaat Haminassa ja Joroisilla sekä pääkonttori Helsingissä.[1]
Dynean liikevaihto oli vuonna 2004 noin miljardi euroa, vuonna 2012 noin 760 miljoonaa ja vuonna 2013 enää 373 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä vuonna 2012 oli 1 825 ja vuonna 2013 enää 307.[6][7][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Alajoki, Sanna: Innovatiivisilla liimahartseilla maailman ykköseksi. Kemia-lehti, 2010, nro 8, s. 7–9. Lehden verkkoversio (pdf). Viitattu 17.7.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Ismo Virta: Suomen suurimmat yritykset, Talouselämä 20/2014, sivu 40.
- ↑ Dynea myy fenolihartsiyhtiön (Arkistoitu – Internet Archive), Kemia 1/2014, sivu 24. Viitattu 25.5.2014.
- ↑ Dynea myy Pohjois-Amerikan liiketoimintansa vahvistaakseen asemiaan kehittyvillä markkinoilla 1.11.2006. Cision Wire. Viitattu 17.7.2013.
- ↑ Dynea myy bisneksensä Aasiassa 150 miljoonalla eurolla 12.10.2012. Talouselämä. Arkistoitu 5.11.2012. Viitattu 17.7.2013.
- ↑ Terho Puustinen: Piina helpotti Dyneassa 7.4.2008. Talouselämä. Arkistoitu 25.5.2014. Viitattu 17.7.2013.
- ↑ 500 suurinta yritystä: 83. Dynea. Talouselämä, 22 / 2013, s. 38–39. Talentum Oyj.