Dominique Heinrich
| Dominique Heinrich | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. heinäkuuta 1990 Wien, Itävalta |
| Kansalaisuus |
 Itävalta |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 172 cm |
| Paino | 73 kg |
| Pelinumero | 91 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2008– |
| Aik. seurat |
Wiener Eislöwen (ÖNL) EHC Team Wien (ÖNL) Örebro HK (SHL) EC Salzburg (EBEL/ICEHL) |
Dominique Heinrich (s. 31. heinäkuuta 1990 Wien, Itävalta) on itävaltalainen jääkiekkopuolustaja.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinrich on Wiener EV:n kasvatti. Hän pelasi ensimmäiset miesten pelinsä Wiener Eislöwenissä vain 16-vuotiaana Itävallan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Nationalligassa kaudella 2006–2007. Kaudella 2007–2008 Heinrich pelasi samaa sarjaa EHC Team Wienissä sekä EC Salzburgin kakkosjoukkueessa. Seuraavalla kaudella 2008–2009 hän debytoi Salzburgin EBEL-joukkueessa, jossa tulokaskausi toi 30 runkosarja- ja 14 playoff-ottelussa tehot 3+2=5. Heinrich eteni joukkueen kanssa aina liigan finaaleihin, mutta Itävallan-mestaruuden vei kuitenkin lopulta Klagenfurter AC otteluvoitoin 4–3. Kaudella 2009–2010 hän voitti sekä Itävallan-mestaruuden, Itävallan A-nuorten sarjan mestaruuden että Continental Cupin mestaruuden.[1]
Kauden 2010–2011 päätteeksi Heinrich voitti Itävallan-mestaruuden. Kaudella 2011–2012 hän voitti Salzburgissa European Trophyn mestaruuden. Maaliskuussa 2012 Heinrich teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen. Kaudella 2012–2013 hän oli Salzburgin tehokkain puolustaja tehoilla 10+19=29. Heinrich voitti myös joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +18. Kaudella 2013–2014 hän oli ET:ssä Salzburgin paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Manuel Latusan jälkeen tehoilla 1+6=7. Heinrich eteni EBEL:ssä joukkueen kanssa finaaleihin, mutta mestaruuden vei kuitenkin italialainen HC Bolzano otteluvoitoin 3–2. Huhtikuussa 2014 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Salzburgin kanssa.[1]
Heinrich sijoittui kaudella 2014–2015 tehoilla 10+25=35 koko EBEL:n puolustajien pistepörssissä toiseksi edellään vain EHC Linzin Sébastien Piché. Hän voitti myös tehoilla 5+7=12 koko kevään 2015 pudotuspelien puolustajien maalipörssin ja sijoittui Pichén kanssa puolustajien pistepörssissä toiseksi edellään vain joukkuetoveri Brian Fahey. Heinrich voitti kauden päätteeksi Itävallan-mestaruuden. Kaudella 2015–2016 hän teki EBEL:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 10+33=43, joilla Heinrich sijoittui liigan puolustajien pistepörssissä kolmanneksi. Hän voitti kauden päätteeksi taas Itävallan-mestaruuden.[1]
Kaudeksi 2016–2017 Heinrich siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Örebro HK:hon.[2] Hän jätti joukkueen kuitenkin jo tammikuussa 2017 ja palasi kotimaahansa EC Salzburgiin.[3]
Salzburg eteni kaudella 2017–2018 Mestareiden liigan välieriin asti. Kausi 2021–2022 oli puolestaan Heinrichin 14:s Salzburgissa. Yhtä monta kautta joukkueessa on pelannut vain Matthias Trattnig.[4] Kausi päättyi Heinrichin viidenteen Itävallan-mestaruuteen.[1]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinrich pelasi I-divisioonan MM-kilpailuissa vuonna 2009, jolloin hän voitti B-lohkon kultaa. Heinrich pelasi myös alle 18-vuotiaiden I-divisioonan MM-kilpailuissa vuonna 2008, jolloin hän voitti B-lohkon pronssia.[1]
Heinrich pelasi alle 20-vuotiaiden I-divisioonan MM-kilpailuissa vuonna 2010, jolloin hän toimi Itävallan kapteenina ja oli pelipaikastaan huolimatta joukkueen paras pistemies tehoilla 3+4=7. Heinrich palkittiin Itävallan yhtenä kolmesta parhaasta pelaajasta.[1] Hänet valittiin myös alkulohkossa Ruotsia vastaan pelatun ottelun päätteeksi Itävallan joukkueen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[5]
Heinrich on edustanut Itävaltaa MM-kilpailuissa vuonna 2015, 2018, 2019 ja 2022. Hänet on valittu joukkueen kolmeksi parhaaksi pelaajaksi 2015 ja 2019.[1] Heinrich valittiin myös alkulohkossa Ruotsia vastaan pelatun ottelun päätteeksi Itävallan joukkueen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[6] Hän on pelannut myös I-divisioonan MM-kilpailuissa vuosina 2012, 2014 ja 2017. Vuonna 2017 Itävalta voitti sarjan, kun vuosina 2012 ja 2014 se sijoittui hopealle. Heinrich voitti vuoden 2014 turnauksen puolustajien piste- ja maalipörssin tehoilla 4+2=6. Hänet on valittu turnauksen parhaaksi puolustajaksi ja tähdistökentälliseen sekä 2014 että 2017. Heinrich on pelannut myös Pyeongchangin olympiakisojen 2018 karsinnoissa ja Pekingin olympiakisojen 2022 karsinnoissa. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä 12. marraskuuta 2010 Unkarin Székesfehérvárissa Ranskaa vastaan. Yhteensä Heinrich on pelannut 85 maaottelua tehopistein 15+22=37.[1][7]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2006–2007 | Wiener Eislöwen | ÖNL | 18 | 2 | 0 | 2 | 10 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2007–2008 | EHC Team Wien | ÖNL | 16 | 4 | 5 | 9 | 2 | – | – | – | – | – | U18d1 | 5 | 1 | 1 | 2 | 2 | |||
| EC Salzburg II | ÖNL | 8 | 2 | 3 | 5 | 0 | 4 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||
| 2008–2009 | EC Salzburg II | ÖNL | 15 | 9 | 11 | 20 | 10 | 3 | 1 | 3 | 4 | 16 | JMMd1 | 5 | 1 | 2 | 3 | 2 | |||
| EC Salzburg | EBEL | 30 | 3 | 2 | 5 | 12 | 14 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| 2009–2010 | EC Salzburg II | ÖNL | 1 | 0 | 0 | 0 | 12 | – | – | – | – | – | JMM | 6 | 3 | 4 | 7 | 4 | |||
| EC Salzburg | EBEL | 30 | 4 | 1 | 5 | 4 | 15 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||
| 2010–2011 | EC Salzburg | EBEL | 43 | 6 | 7 | 13 | 12 | 18 | 2 | 3 | 5 | 16 | |||||||||
| 2011–2012 | EC Salzburg | EBEL | 49 | 4 | 15 | 19 | 12 | 6 | 0 | 1 | 1 | 6 | MMd1 A | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
| 2012–2013 | EC Salzburg | EBEL | 54 | 10 | 19 | 29 | 26 | 12 | 2 | 2 | 4 | 14 | |||||||||
| 2013–2014 | EC Salzburg | EBEL | 54 | 8 | 20 | 28 | 20 | 14 | 3 | 6 | 9 | 4 | MMd1 A | 5 | 4 | 2 | 6 | 2 | 
| ||
| 2014–2015 | EC Salzburg | EBEL | 54 | 10 | 25 | 35 | 24 | 13 | 5 | 7 | 12 | 6 | MM | 7 | 2 | 1 | 3 | 2 | |||
| 2015–2016 | EC Salzburg | EBEL | 53 | 10 | 33 | 43 | 57 | 19 | 2 | 5 | 7 | 2 | |||||||||
| 2016–2017 | Örebro HK | SHL | 22 | 3 | 2 | 5 | 4 | – | – | – | – | – | OQ | 2 | 0 | 0 | 0 | 6 | |||
| EC Salzburg | EBEL | 8 | 1 | 5 | 6 | 27 | 11 | 1 | 4 | 5 | 6 | ||||||||||
| 2017–2018 | EC Salzburg | EBEL | 30 | 5 | 9 | 14 | 37 | 19 | 2 | 9 | 11 | 4 | MM | 5 | 0 | 2 | 2 | 0 | |||
| 2018–2019 | EC Salzburg | EBEL | 54 | 14 | 27 | 41 | 20 | 10 | 2 | 7 | 9 | 6 | MM | 6 | 1 | 1 | 2 | 0 | |||
| 2019–2020 | EC Salzburg | EBEL | 46 | 8 | 16 | 24 | 14 | 3 | 1 | 0 | 1 | 2 | |||||||||
| 2020–2021 | EC Salzburg | ICEHL | 37 | 9 | 21 | 30 | 18 | 11 | 2 | 6 | 8 | 4 | |||||||||
| 2021–2022 | EC Salzburg | ICEHL | 35 | 2 | 14 | 16 | 2 | 12 | 0 | 9 | 9 | 2 | OQ | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||
| MM | 6 | 3 | 4 | 7 | 0 | ||||||||||||||||
| 2022–2023 | EC Salzburg | ICEHL | 26 | 5 | 9 | 14 | 6 | 16 | 0 | 6 | 6 | 8 | MM | 7 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||
| 15 kautta | yhteensä | Itävalta | 603 | 99 | 223 | 322 | 291 | 193 | 24 | 64 | 88 | 82 | |||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dominique Heinrich The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Dominique Heinrich Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Dominique Heinrich Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Arvidsson, Johan: 5 nya spelare – här är alla namnen 27.4.2016. Örebro Hockey. Viitattu 10.8.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Dominique Heinrich wieder in Salzburg 10.1.2017. EC Red Bull Salzburg. Arkistoitu 13.1.2017. Viitattu 10.1.2017. (saksaksi)
- ↑ Dominique Heinrich Remains Salzburg 28.4.2021. EC Red Bull Salzburg. Viitattu 20.5.2022. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYERS PER GAME (pdf) 6.1.2010. IIHF. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) 17.5.2015. IIHF. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Tilanne 10.1.2017