Dobrica Ćosić
Dobrica Ćosić (serb. Добрица Ћосић, 29. joulukuuta 1921 Velika Drenova, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta – 18. toukokuuta 2014 Belgrad, Serbia) oli jugoslavialainen kirjailija, poliittinen teoreetikko ja Jugoslavian liittotasavallan ensimmäinen presidentti 1992–1993.
1960-luvulla Ćosić alkoi vastustaa Jugoslavian hallituksen politiikkaa, koska hänen mielestään se tuki yhä enemmän muita kansoja kuin serbejä. Näin Ćosićista tuli toisinajattelija. Ćosić osallistui keskeisesti serbinationalistisen liikkeen luomiseen 1980-luvun lopussa, minkä takia ihailijat kutsuvatkin häntä ”serbikansan isäksi”.[1] Ćosićia on väitetty julkisuuteen vuotaneen ”Serbian tiede- ja taideakatemian muistion” kirjoittajaksi. Hän ei sitä laatinut, vaikka osallistuikin muistion luoneeseen kokoukseen. Ćosić tuki Slobodan Miloševićia vuonna 1989 ja Radovan Karadžićia vuonna 1991 Bosniassa, mutta kääntyi pääministerinä presidentti Slobodan Miloševićia vastaan 1993, ja joutui erotetuksi. Ćosić liittyi Miloševićia vastustaneeseen Otpor-järjestöön vuonna 2000.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mirko Kovac: Dobrica Cosic - more dishonest than most bosnia.org.uk. 2005. Arkistoitu 9.9.2006. Viitattu 10.11.2007.
- ↑ The Character of Changes komunikacija.org.yu.[vanhentunut linkki]
Dobrica Ćosić (1992–1993) | Zoran Lilić (1993–1997) | Slobodan Milošević (1997–2000) | Vojislav Koštunica (2000–2003)
Serbia ja Montenegron presidentti
Svetozar Marović (2003–2006)