Svetozar Marović

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Svetozar Marović

Svetozar Marović (montenegroksi Светозар Маровић, s. 31. maaliskuuta 1955 Kotor, Jugoslavia) on montenegrolainen poliitikko, joka oli Serbia ja Montenegron presidentti 7. maaliskuuta 20033. kesäkuuta 2006.lähde? Hänen kautensa päättyi Montenegron julistautuessa itsenäiseksi.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marović suoritti oikeustieteen tutkinnon silloisessa Titogradissa (nykyisin Podgorica) Veljko Vlahovićin yliopistossa. Hän on naimisissa Đina Prelevićin kanssa ja heillä on kaksi lasta.

Marović oli perustamassa Montenegron demokraattista sosialistipuoluetta (Demokratska partija socijalista Crne Gore), jonka edeltäjä oli Montenegron kommunistinen puolue. Marović valittiin 1990 Montenegron parlamenttiin, ja hän toimi sen puheenjohtajana kolme kautta.

Marović keksi 1990-luvun alussa moton: "Sota rauhan puolesta", jolla hän kuvasi ja oikeutti Montenegron reserviläisten hyökkäyksen Dubrovnikiin ja Konavleen 1991.

Vuonna 2001 entinen Montenegron presidentti Momir Bulatović syytti muistelmateoksessaan Pravila ćutanja Marovićia lahjusten ottamisesta öljyn ja tupakan salakuljetuksen jättämiseksi huomiotta.

Presidentiksi Marović valittiin heinäkuussa 2003 nelivuotiskaudelle Serbia ja Montenegron parlamentin valitsemana. Hän pyysi anteeksi Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisilta. Kroatian Stjepan Mesić vastasi anteeksipyyntöön omallaan, mutta kukaan Bosnian presidenttineuvostosta ei esittänyt vasta-anteeksipyyntöä.

Syyskuun alussa 2005 Serbian valtiovarainministeri Mlađan Dinkić kertoi lehdistökonferenssissa Marovićin solmineen Mile Dragićin puolustusvälinetarviketarvikkeiden valmistajan kanssa 296 miljoonan euron sopimuksen muun muassa 69 000 kypärän ja 60 000 luotiliivien toimittamisesta Serbia ja Montenegron 28 000 miehen asevoimille.

Marovićin DSP-puolue kannatti Montenegron itsenäisyyttä, ja Marović kampanjoi sen puolesta 2006. Kun 55,5 prosenttia äänesti 21. toukokuuta 2006 itsenäisyyden puolesta, Montenegro julistautui itsenäiseksi 3. kesäkuuta.

Vuonna 2016 Marović tuomittiin talousrikoksista vankilaan ja suuriin vahingonkorvauksiin.[1] Hän vältti rangaistuksen pakenemalla Serbiaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ex-top Montenegrin politician to serve 46 months in prison AP News. 2016. Viitattu 21.9.2021.
  2. Serbia Stays Silent on Call to Extradite Ex-President Marovic Balkan Insight. 2020. Viitattu 21.9.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]