Dielektrinen lujuus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Dielektrinen lujuus, eli läpilyöntilujuus, on materiaalin sähköinen ominaisuus, joka kertoo, miten suurella jännitteellä tietyn paksuisessa kappaleessa tapahtuu läpilyönti. Dielektrisen lujuuden yksikkö on V/m (usein kerrannaisyksikkönä kV/mm).
Kappaleen läpilyöntijännite saadaan kertomalla materiaalin dielektrinen lujuus kappaleen paksuudella.
| Materiali | Suhteellinen permittiivisyys εr | Läpilyöntilujuus (106 V/m) |
|---|---|---|
| Kuiva ilma | 1,00059 | 3 |
| Bakeliitti | 4,9 | 24 |
| Fuusattu kvartsi (fused quartz) | 3,78 | 8 |
| Mylar | 3.2 | 7 |
| Neopreeni | 6,7 | 12 |
| Nailon | 3,4 | 14 |
| Paperi | 3,7 | 16 |
| Parafiinipaperi | 3,5 | 11 |
| Polystyreeni (PS) | 2,56 | 24 |
| Polyvinyylikloridi (PVC) | 3,4 | 40 |
| Posliini | 6 | 12 |
| Pyrex-lasi | 5,6 | 14 |
| Silikoniöljy (silicone oil) | 2,5 | 15 |
| Strontiumtitanaatti | 233 | 8 |
| Teflon (PTFE) | 2,1 | 60 |
| Vesi | 80 | - |
| Tyhjiö | 1 | - |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Serway, Raymond A.: Physics for scientists and engineers., s. 754. Belmont, CA: Brooks/Cole, Cengage Learning, 2010. 500920961. ISBN 9781439048443. Teoksen verkkoversio.