Ominaisvastus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ominaisvastus eli ominaisresistanssi eli resistiivisyys (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta. Ominaisvastuksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Ominaisvastuksen käänteisarvo on sähkönjohtavuus.

Ominaisvastus voidaan esittää yhtälöllä

missä on sähkökenttä ja virtatiheys. Ominaisvastuksen esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

missä on vastus, poikkipinta-ala ja johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä . [1] [2]

Aineiden resistanssi riippuu lämpötilasta.[3] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

Aineiden ominaisvastusarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpien metallien ominaisvastuksia pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10−6  Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):

Aineiden ominaisvastuksia
Aine Ominaisvastus (20 °C) Ominaisvastuksen
lämpötilakerroin (20 °C)
Hopea 0,0159·10−6 Ωm 4,0·10−3 /K
Kupari 0,01678·10−6 Ωm[4] 3,9·10−3 /K[5][6]
Kulta 0,024·10−6 Ωm 3,4·10−3 /K
Alumiini 0,0265·10−6 Ωm 4·10−3 /K
Messinki 0,070·10−6 Ωm 1,5·10−3 /K
Rauta 0,097·10−6 Ωm 6·10−3 /K
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan) 0,8·10−6 Ωm 3·10−3 /K

Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):

Aineiden ominaisvastuksia
Aine Ominaisvastus (20 °C) Ominaisvastuksen
lämpötilakerroin (20 °C)
Konstantaani 0,50·10−6 Ωm 0,03·10−3 /K
Kanthal-lanka (eri seoksia) 1,4·10−6 Ωm 0,06·10−3 /K

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]