Koordinaatit: 30°N, 88°E

Changtang

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Changtangin alue sijaitsee Tiibetin pohjoisosissa.
Changtangin kiangeja.

Changtang (tiibetiksi བྱང་ཐང་།, byang thang, [t͡ɕʰaŋ˩˧.tʰaŋ˥˥]; Chang Tang, Changthang, ”Pohjoinen tasanko”, ”Pohjois-Tiibetin tasanko”) on laaja ylätasanko Tiibetissä. Alue sijaitsee Keski-Tiibetistä, U-Tsangista pohjoiseen jossa on suuri Changtangin luonnonsuojelualue[1]. Kesät ovat alueella lämpimiä, talvet kylmiä ja pitkiä, ja alueen kasvillisuus on kitukasvuista. Changtangissa elää monia harvinaisia villieläimiä mm: villijakkeja, chiruja ja kiangeja[2]. Ilmastonmuutos, ylilaidunnus, salametsästys ja muu ihmisen toiminta uhkaa alueella eläviä villieläimiä. Alue on asutettu pääosin sen eteläosista ja alueella elää changpa-paimenia. Changtangista pohjoiseen sijaitsee Arjin Shanin luonnonsuojelualue.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtang sijaitsee Transhimalaja- ja Kunlun-vuoristojen välissä[3], alueella sijaitsee jopa 6640 metrin korkuisia vuoria[3].

Changtangin alueen leveys on enimmillään noin tuhat kilometriä ja sen pituus idästä länteen on noin 1500 kilometriä[3]. Changtang kattaa noin 69 prosenttia Tiibetin ylätasangosta[4]. Siellä on laajoja ja loivia laaksoja, joissa on järviä. Seudulla on korkeita mäkiä ja vuoria.

Alue on 4000–7000 m:n korkeudessa merenpinnasta[2], keskimääräinen korkeus on noin 4500–5500 metriä[3]. Etelässä sijaitsevat järvet ovat noin 4300–5000 metrin korkeudessa, pohjoisessa sijaitsevat järvet ovat noin 4800–5000 metrin korkeudessa[5]. Changtang on vuorien saartama, eikä sieltä laske ulos jokia[3].

Järviä ovat mm: Aru-tso, ja Menar-tso lännessä ja Gomo-tso keskiosassa.[6]

Pakistanin Ladakhin erästä aluetta sanotaan myös Changtangiksi, ja sen tunnetuin järvi on Tsomoriri.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Changtang sijaitseekin maantieteellisesti melko etelässä, sen ilmasto on kylmä, tuulinen ja kuiva, koska se sijaitsee niin korkealla ylätasangolla. Kesä on lyhyt ja lämmin, mutta talvi on pitkä ja ankaran kylmä. Päivittäiset lämpötilan vaihtelut ovat suuria ja Auringon ultraviolettisäteily on voimakasta päivisin.

Ilma on ohutta ja vaikeata hengittää. Vuoden keskilämpötila on –5 °C. Talvella lämpötila voi olla jopa –40 °C[3], ja viima tekee pakkasesta erittäin purevaa. Vuorokautinen lämpötilan vaihtelu saattaa olla jopa 60 °C, ja kesällä on monesti äkillisiä säänmuutoksia[3]. Länsi-Changtangissa, Palassa kesällä saattaa päivällä olla jopa +38 °C helle, ja yöllä lämpötila olla jopa 0 °C[4]. Talviaikaan saattaa iltapäivällä olla +4,5 °C ja yöllä –35 °C[4]. Päivän korkeimman ja matalimman lämpötilan keskiarvo pysyy nollan alapuolella noin 200 päiväksi vuodesta[4].

Vuotuisesta sateesta 90 prosenttia tulee monsuunikauden aikana kesä-syyskuussa[7]. Ukkosia saattaa olla joka vuodenaikana.

Sademäärä on noin 50–400 mm[8].

Jatkuva ikirouta alkaa 4100 metrin korkeudessa, jossa vuoden keskilämpötila on –3 °C[1]. 5000 metrin korkeudessa ikirouta sulaa kesällä vain 60 cm. Ikiroudan sulaessa ympäristö muuttuu mutaiseksi[9].

Sademäärä ja lämpötila laskevat pohjoiseen ja länteen kulkiessa[1], koska tasanko on kallellaan. Etelässä ja idässä sijaitsevat alueet ovat alavampia ja niiden ilmasto on leudompi.

Maannos joko puuttuu tai on ohutta turvetta.

Vuoristoaroa esiintyy pääosin 4600–5200 metrin korkeudessa[5]. Sen kasvukausi alkaa touko-kesäkuun vaihteen tienoilla, ja ulottuu syyskuuhun[5].

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtangin Yarmothangin aroa.

Changtangin kasvillisuus on lähinnä vuoristoniittyä, vuoristo- ja aavikkoaroa[8], mätästävää vuoristotundraa. Chantangissa on myös kasvittomia alueita. Aro on kasvillisuustyypeistä yleisin[10][11] ja niittyä esiintyy pieni määrä suotuisilla alueilla[12]. Vuoristoaro on joko Carex-aroa tai Stipa-aroa[13]. Aroalueiden yleisin kasvi on Stipa purpurea[14]. Tämä korvautuu korkeammilla alueilla Carex moorcroftii -saralajilla[14].

Alppiniityjä esiintyy alueilla, joilla sademäärä ylittää 350–400 mm[8]. Näillä alueilla kasvaa sarakkeita (Kobresia). Chang tangin sarakeniittyjä tavataan tyypillisesti jokivarsilla, tihkupinnoilla ja suoalueilla. Näissä on alueen tihein eläimistö. Alueen vuoristoaron kasvipeite on alle 30%, tyypillisesti 10–15%[13] ja koostuu mm: Stipa-höyhenheinästä[5]. Stipa-vuoristoaron alueella sademäärä on noin 100–350 mm[8]. Noin 34 leveysastetta pohjoiseen on hyvin kitukasvuista aavikkoaroa, jolla alueella sademäärä on noin 50–100 mm[8]. Eläinten syömää erittäin proteiinipitoista ruohoa kutsutaan nimellä "naza"[15][16].

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtangin alueella elää muutamia uhanalaisia lajeja, esimerkiksi tiibetingaselli, kiangi, villijakki, susi, lumileopardi ja tiibetinantilooppi (chiru).

Changtangissa elää yhä joitakin harvinaisia villejä eläimiä, jotka ovat kaikki uhanalaisia pääaosin salametsästyksen takia. Villijakki (Bos grunniens), kiangi (Equus kiang), bharaali (Pseudois nayaur), argali (Ovis ammon), mongoliangaselli (Procapra gutturosa), chiru (Pantholops hodgsonii). Chirun eli tiibetinantiloopin[17] villa on koostumukseltaan erittäin hienoa, ja sitä salakuljetetaan varsinkin Kashmiriin. Lumileopardi (Panthera uncia/Uncia uncia), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx), tiibetinsinikarhu (Ursus arctos pruinosus). Paljon on pika:a (Ochotona spp.)[18].

Ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtangin asukkaat elävät pääosin kiertelevällä paimentotaloisuudella. Lammasta ja vuohta paimennetaan enemmän kuivemmassa lännessä, jakkia kosteammassa idässä[4].

Paikkakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriasteisesti ihmisen asumia paikkoja ovat mm. Gomo, Manni, Sali, Xijiakongkong.[6]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • George B. Schaller: Wildlife of the Tibetan Steppe University of Chicago Press, Chicago 2000. ISBN 0226736539
  • George B. Schaller: Tibet's Hidden Wilderness: Wildlife and Nomads of the Chang Tang Reserve, 1998. ISBN 0810938936

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dorje, Gyurme. (2009) Footprint Tibet Handbook. 4th Edition. Bath, U.K.
  • Tibet- Venture to a higher plain, Bradley Mayhew Monique Choy John Vincent Bellezza, Tony Wheeler, 5th edition, Lonely planet 2002, ISBN 1-86450-162-6, s. 27-32

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Eastern Asia: Central China (PA1002) Eco Regions. World Wildlife. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  2. a b Chang Tang Tibet programs.wcs.org. Wildlife Conservation Society (WCS). Viitattu 3.2.2022. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Changtang - the Tibetan Highplateau changtang.de. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  4. a b c d e THE CHANGTANG AND NOMADIC PASTORALISM case.edu. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  5. a b c d Chapter 4: Grasslands in Central Asia HKPE Hans krause research Reports. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  6. a b Mayhew et al 2002, s. 0
  7. Tibet Weather and Climate – When to Visit Tibet? tibetdiscovery.com. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  8. a b c d e Brantingham, P. Jeffrey; Olsen, John W.; Schaller, George B.: Lithic Assemblages from the Chang Tang Region, Northern Tibet Antiquity, 75 vsk., Nro. 288. 2001. Antiquity Trust. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  9. Cycling in western Chang Tang tozekangri.de. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  10. Luo, T.; Li, W. & Zhu, H.: ESTIMATED BIOMASS AND PRODUCTIVITY OF NATURAL VEGETATION ON THE TIBETAN PLATEAU. Ecological Applications, elokuu 2002, 12. vsk, nro 4, s. 980-997. Eco Soc America. ISSN 1939-5582. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  11. Peng, J.; Liu, Z.; Liu, Y. et al.: Trend analysis of vegetation dynamics in Qinghai–Tibet Plateau using Hurst Exponent. Ecological Indicators, Maaliskuu 2012, 14. vsk, nro 1, s. 28–39. Elsevier. ISSN 1470-160X. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2013. (englanniksi)
  12. Soil Respiration in Tibetan Alpine Grasslands: Belowground Biomass and Soil Moisture, but Not Soil Temperature, Best Explain the Large-Scale Patterns Research. 31.10.2012. Northwest Institute of Plateau Biology. Viitattu 8.9.2013. (englanniksi)
  13. a b Miller & Schaller: Rangelands of chang tang wildlife reserve in tibet. Rangelands, 1996, 18. vsk, nro 3. Elsevier. ISSN 0190-0528.
  14. a b McGinley, Mark (toim.): Central Tibetan Plateau alpine steppe Eoearth Ecoregions. World Wildlife Fund. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 8.9.2013. (englanniksi)
  15. Changtang Grassland Cultural China. Arkistoitu 16.6.2013. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  16. Changtang Grassland China Highlights. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  17. Chang Tang, China wcs.org/our-work. Wildlife Conservation Society (WCS). Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  18. Dorje (2009), s. 390.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]