Koordinaatit: 30°N, 88°E

Changtang

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Changtangin alue sijaitsee Tiibetin pohjoisosissa.
Changtangin kiangeja.

Changtang (Chang Tang, Changthang, "Pohjoinen tasanko", "Pohjois-Tiibetin tasanko", Tiibetin pinyiniksi Qangtang) on Tiibetissä oleva laaja ylätasanko. Alue sijaitsee Keski-Tiibetistä, U-Tsangista pohjoiseen. Siellä on suuri Changtangin luonnonsuojelualue[1]. Alue on kitukasvuista. Kesät ovat alueella lämpimiä ja lyhyitä, mutta talvet kylmiä ja pitkiä. Changtangista pohjoiseen on Arjin Shanin luonnonsuojelualue. Alueella elää changpa-paimentolaisia. Changtangissa elää monia harvinaisia villieläimiä, muun muassa villijakkeja, chiruja ja kiangeja[2]. Alueen asutus on pääosin sen eteläosissa. Ilmastonmuutos, ylilaidunnus, salametsästys ja muu ihmiset toiminta uhkaavat alueella eläviä villieläimiä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtang sijaitsee Transhimalaja- ja Kunlun-vuoristojen välissä[3] ja alueella on jopa 6 640 m:n korkeuteen ulottuvia vuoria[3].

Changtangin alueen leveys on enimmillään noin tuhat kilometriä ja sen pituus idästä länteen on noin 1500 kilometriä[3]. Changtang kattaa noin 69 prosenttia Tiibetin ylätasangosta[4]. Siellä on laajoja, loivia laaksoja, joissa on järviä. Seudulla on korkeita mäkiä ja vuoria.

Alue on 4000–7000 m:n korkeudessa[2], pääosin 4500–5500 m:n[3]. Etelässä järvet ovat 4300–5000 m:n korkeudessa, pohjoisessa 4800–5000 m:n korkeudessa[5]. Changtang on vuorten saartama, eikä sieltä vie ulos jokia[3].

Järviä ovat muun muassa Aru-tso, ja Menar-tso lännessä ja Gomo-tso keskiosassa.[6]

Pakistanin Ladakhin erästä aluetta sanotaan myös Changtangiksi, ja sen tunnetuin järvi on Tsomoriri.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Changtang sijaitseekin maantieteellisesti melko etelässä, sen ilmasto on kylmä, tuulinen ja kuiva, koska se sijaitsee niin korkealla ylätasangolla. Kesä on lyhyt ja lämmin, mutta talvi on pitkä ja ankaran kylmä. Päivittäiset lämpötilan vaihtelut ovat suuria ja Auringon ultraviolettisäteily on voimakasta päivällä.

Ilma on ohutta ja vaikeahkoa hengittää. Vuoden keskilämpötila on -5 °C. Talvella lämpötila voi olla jopa -40 °C[3], ja viima tekee pakkasesta erittäin purevaa. Vuorokautinen lämpötilan vaihtelu saattaa olla 60 °C, ja kesällä on monesti äkillisiä säänmuutoksia[3]. Länsi-Changtangissa Palassa kesällä saattaa päivällä olla jopa 38 °C helle, ja yöllä lämpötila on 0 °C[4]. Talvella iltapäivällä saattaa olla 4,5 °C ja yöllä -35 °C[4]. Päivän korkeimman ja matalimman lämpötilan keskiarvo pysyy nollan alapuolella 200 päivää vuodessa[4].

Vuotuisesta sateesta tulee 90 prosenttia monsuunin tuoman sadekauden aikana kesä-syyskuussa[7]. Ukkosia saattaa olla joka vuodenaikana.

Sademäärä on noin 50–400 mm[8].

Jatkuva ikirouta alkaa 4100 m:n korkeudessa, jossa vuoden keskilämpötila on –3 C[1]. 5000 m:n korkeudessa ikirouta sulaa kesällä vain 60 cm. Ikiroudan sulaessa ympäristö muuttuu mutaiseksi[9].

Sademäärä ja lämpötila vähenevät pohjoista ja länttä kohden[1], koska tasanko on kallellaan. Etelässä ja idässä sijaitsevat alueet ovat alavampia ja niiden ilmasto on leudompi.

Maannos joko puuttuu tai on ohutta turvetta.

Vuoristoaro on pääosin 4600–5200 m:n korkeudessa[5]. Sen kasvukausi alkaa touko-kesäkuun vaihteen tienoilla, ja ulottuu syyskuuhun[5].

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtangin Yarmothangin aroa.

Changtangin kasvillisuus on lähinnä vuoristoniittyä, vuoristoaroa ja aavikkoaroa[8], mätästävää vuoristotundraa ja kasvitonta aluetta. Aroa on eniten[10][11] ja niittyä pieni määrä suotuisilla paikoilla[12]. Vuoristoaro on joko Carex-aroa tai Stipa-aroa[13]. Aroalueen yleisin kasvi on Stipa purpurea[14]. Tämä korvautuu korkeammalla saralla Carex moorcroftii[14].

Alppiniityt kasvavat alueilla, joilla sademäärä ylittää 350–400 mm[8]. Näillä alueilla kasvaa Kobresia-sarakekasveja. Chang tangin Kobresia-niittyjä tavataan tyypillisesti jokivarsilta, tihkupinnoilta ja suoalueilta. Näillä on alueen tihein eläimistö. Alueen vuoristoaron kasvipeite on alle 30 %, tyypillisesti 10–15 %[13] ja koostuu mm Stipa-hyöheheinästä[5]. Stipa-vuoristoaron alueella sademäärä on 100–350 mm[8]. Noin 34 leveyasteesta pohjoiseen on hyvin kitukasvuista aavikkoaroa, jolla alueella sademäärä on noin 50–100 mm[8]. Eläinten syömää erittäin proteiinipitoista ruohoa kutsutaan nimellä "naza"[15][16].

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtangin alueella elää muutamia uhanalaisia lajeja, tiibetingaselli, kiangi, villijakki, susi, lumileopardi, tiibetinantilooppi (chiru)

Changtangissa elää yhä joitain harvinaisia villejä eläimiä, jotka ovat kaikki uhanalaisia mm salametsästyksen takia. Villijakki (Bos grunniens), kiangi (Equus kiang), bharaali (Pseudois nayaur), argali (Ovis ammon), mongoliangaselli (Procapra gutturosa), chiru (Pantholops hodgsonii). Chirun eli tiibetinantiloopin[17] villa on koostumukseltaan erittäin hienoa, ja sitä salakuljetetaan varsinkin Kashmiriin. Lumileopardi (Panthera uncia/Uncia uncia), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx) Tiibetinsinikarhu (Ursus arctos pruinosus). Paljon on pika:a (Ochotona spp.)[18].

Ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changtangin asukkaat elävät pääosin kiertelevällä paimentolaisuudella. Lammasta ja vuohta paimennetaan enemmän kuivemmassa lännessä, jakkia kosteammassa idässä[4].

Paikkakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriasteisesti ihmisen asumia paikkoja ovat mm. Gomo, Manni, Sali, Xijiakongkong.[6]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • George B. Schaller: Wildlife of the Tibetan Steppe University of Chicago Press, Chicago 2000. ISBN 0226736539
  • George B. Schaller: Tibet's Hidden Wilderness: Wildlife and Nomads of the Chang Tang Reserve, 1998. ISBN 0810938936

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dorje, Gyurme. (2009) Footprint Tibet Handbook. 4th Edition. Bath, U.K.
  • Tibet- Venture to a higher plain, Bradley Mayhew Monique Choy John Vincent Bellezza, Tony Wheeler, 5th edition, Lonely planet 2002, ISBN 1-86450-162-6, s. 27-32

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Eastern Asia: Central China PA1002)
  2. a b Chang Tang Landscape
  3. a b c d e f g Changtang - the Tibetan Highplateau
  4. a b c d e THE CHANGTANG AND NOMADIC PASTORALISM
  5. a b c d Chapter 4: Grasslands in Central Asia HKPE Hans krause research Reports
  6. a b Mayhew et al 2002, s 0
  7. Tibet Weather and Climate - When to Visit Tibet?
  8. a b c d e lithic Assemblages from the Chang Tang Region, Northern Tibet Antiquity By Brantingham, P. Jeffrey; Olsen, John W.; Schaller, George B. Academic journal article from Antiquity, Vol. 75, No. 288, 2001
  9. Cycling in western Chang Tang
  10. ESTIMATED BIOMASS AND PRODUCTIVITY OF NATURAL VEGETATION ON THE TIBETAN PLATEAU T Luo, W Li, H Zhu - Ecological Applications, 2002 - Eco Soc America
  11. Trend analysis of vegetation dynamics in Qinghai–Tibet Plateau using Hurst Exponent Jian Peng, Zhenhuan Liu, Yinghui Liu, ,Jiansheng Wu, Yinan Han , Ecological Indicators Volume 14, Issue 1, March 2012, Pages 28–39
  12. Soil Respiration in Tibetan Alpine Grasslands: Belowground Biomass and Soil Moisture, but Not Soil Temperature, Best Explain the Large-Scale Patterns
  13. a b [Rangelands of chang tang wildlife reserve in tibet] Miller. Schaller 1996, Rangelands 18 (3) 1996
  14. a b Central Tibetan Plateau alpine steppe Eoearth Ecoregions, World Wildlife Fund, Topic Editor: Mark McGinley
  15. Changtang Grassland
  16. Changtang Grassland
  17. Chang Tang, China
  18. orje (2009), p. 390.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]