Carlos Queiroz
.jpg)
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Carlos Manuel Brito Leal de Queiroz | ||
| Syntymäaika | 1. maaliskuuta 1953 | ||
| Syntymäpaikka | Nampula, Portugalin Itä-Afrikka | ||
| Pelipaikka | maalivahti | ||
| Pituus | 183 senttimetriä | ||
| Seura | |||
| Seura |  Iran
| ||
| Tehtävä | päävalmentaja | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
 Ferroviário
|
|||
| Valmennusura | |||
| 1983–1984 | Estoril Praia (apuv.)
| ||
| 1988–1991 | Portugali U17/U20
| ||
| 1991–1993 |  Portugali
| ||
| 1994–1996 | Sporting
| ||
| 1996 |  NY/NJ MetroStars
| ||
| 1996–1998 |  Nagoya Grampus Eight
| ||
| 1999 |  Arabiemiirikunnat
| ||
| 2000 |  Saudi-Arabia
| ||
| 2000–2002 |  Etelä-Afrikka
| ||
| 2002–2003 |  Manchester United (apuv.)
| ||
| 2003–2004 |  Real Madrid
| ||
| 2004–2008 | Manchester United (apuv.)
| ||
| 2008–2010 | Portugali
| ||
| 2011–2019 | Iran
| ||
| 2019–2020 |  Kolumbia
| ||
| 2021–2022 |  Egypti
| ||
| 2022– | Iran
| ||
Carlos Queiroz (FON: ['kaɾluʃ kɐi'ɾɔʃ]), (s. 1. maaliskuuta 1953 Nampula, Mosambik) on portugalilainen jalkapallovalmentaja. Syyskuusta 2022 lähtien hän on toiminut Iranin maajoukkueen päävalmentajana.
Queiroz on voittanut lukuisia palkintoja valmentaessaan nuorten ikäluokkia. Hän on toiminut muun muassa Etelä-Afrikan, Portugalin maajoukkueen ja Iranin jalkapallomaajoukkueen sekä Real Madridin päävalmentajana. Hän toimi myös Manchester Unitedissa apuvalmentajana vuosina 2002–2003 ja 2004–2008.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mosambikissa Portugalin siirtomaavaltiossa syntynyt Queiroz muutti Portugaliin maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1975.[1] Portugalissa hän sai mainetta työstään nuorten valmentajana. Hän johdatti Portugalin alle 20-vuotiaiden maajoukkueen kahteen nuorten maailmanmestaruuteen vuosina 1989 ja 1991. Queiroz oli luomassa "kultaista sukupolvea" Portugalin jalkapalloiluun ja joukkueeseen kuului muun muassa Luís Figo, Rui Costa, Fernando Couto, João Vieira Pinto ja Jorge Costa.
Vuonna 1984 Queiroz toimi Grupo Desportivo Estoril Praian apulaisvalmentajana. Menestyksekkäästi Portugalin nuoria valmentanut Queiroz valittiin Portugalin maajoukkueen valmentajaksi vuonna 1990. 31 ottelusta 14 voittoa ottanut portugalilainen valmensi viimeisen ottelunsa maajoukkueessa vuonna 1993 ja meni SuperLiga:ssa pelaavaan Sportingiin seuraavana vuonna. Sen jälkeen hän valmensi NY/NJ MetroStarsia Yhdysvalloissa ja Nagoya Grampus Eightia Japanissa. Ennen kuin Queiroz ryhtyi Etelä-Afrikan valmentajaksi vuonna 2000 hän toimi Arabiemiirikuntien maajoukkueen ja Saudi-Arabian maajoukkueen valmentajana vuoden ajan.[2]
Manchester Unitediin Queiroz siirtyi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Steve McClarenin tilalle tullut portugalilainen toimi Alex Fergusonin apulaisena, kun ManU juhli kauden 2002–2003 päätteeksi Valioliiga-mestaruutta.
Queirozin työ Manchesterissa teki vaikutuksen Real Madridin johtoportaaseen ja hankki hänet korvaamaan Vicente Del Bosqueta kesällä 2003. Se oli Queirozille täydellinen tilaisuus valmentaa maailman kirkkaimpia tähtiä, kuten Zinedine Zidanea, Ronaldoa ja Luís Figoa. Viikko Queirozin hankinnan jälkeen Manchester Unitedissa pelannut David Beckham siirtyi Madridiin.
Kausi 2003–2004 lähti Real Madridin osalta hitaasti liikkeelle. Kauden päätteeksi Real Madridin tähdet jäivät Valencian voittamassa liigassa vasta neljänneksi. Kun Espanjan Cupista ja mestarien liigastakaan ei tullut menestystä, sai Queiroz 10 kuukauden pestin jälkeen potkut.
Queiroz palasi 1. heinäkuuta 2004 Old Traffordille, jossa hän toimi Alex Fergusonin apulaisvalmentajana. Queiroz oli Fergusonin neljäs apulaisvalmentaja, hänen noin 20 vuotta kestäneellä urallaan Unitedissa.
2008 Euroopan-mestaruuskilpailuiden jälkeen hän siirtyi luotsaamaan Portugalin jalkapallomaajoukkuetta. Queirozin johdolla Portugali selvisi niukasti MM-lopputurnaukseen 2010 pudotettuaan jatkokarsinnassa Bosnia ja Hertsegovinan yhteismaalein 2–0. Lopputurnauksessa Portugali eteni lohkostaan jatkoon pelattuaan tasan Norsunluurannikon ja Brasilian sekä voitettuaan Pohjois-Korean. Tie katkesi kuitenkin neljännesvälierätappioon Espanjalle. [3]
Elokuussa 2010 Portugalin jalkapalloliitto antoi Queirozille kuukauden toimitsijakiellon ja 1 000 euron sakot hänen käyttäydyttyään aggressiivisesti dopingtestaajia kohtaan Portugalin harjoituskeskuksessa MM-kisojen alla.[4] Myöhemmin hän sai kuuden kuukauden toimitsijakiellon Portugalin antidopinginstituutilta. Vuoden 2012 EM-kisojen karsinnat alkoivat Portugalin osalta tasapelillä Kyprosta ja tappiolla Norjaa, minkä jälkeen Queiroz sai potkut tehtävästään 9. syyskuuta 2010.[5]
24. syyskuuta urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS ilmoitti, että Queiroz on vapaa työskentelemään Portugalin antidopingtoimikunnan langettamasta toimitsijakiellosta huolimatta siihen saakka, kunnes CAS käsittelee Queirozin tapauksen. CAS:n käsittely tapahtuu todennäköisesti marraskuun puolivälissä. [6]
Helmikuussa 2011 uutisoitiin Queirozin olevan vahvasti ehdolla Iranin maajoukkueen päävalmentajaksi. [7] CAS:n vapautettua Queirozin toimitsijakiellosta hänestä tuli huhtikuussa 2011 Iranin uusi päävalmentaja. Tavoitteena on johdattaa joukkue MM-kisoihin 2014. [8] Queiroz myös onnistui tavoitteessaan ja Iran pääsi mukaan MM-lopputurnaukseen. Joukkue pelasi alkulohkossaan 0–0 tasapelin Nigerian kanssa ja hävisi Argentiinalle 1–0. Viimeisessä ottelussa se taisteli jatkopaikasta Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan, mutta 3–1 tappio päätti joukkueen kisat.[9] Kisojen jälkeen Queiroz teki maan jalkapalloliiton kanssa nelivuotisen jatkosopimuksen.[10]
Aasian mestaruuskisoissa 2015 Queiroz piiskasi Iranin pudotuspeleihin lohkovoittajana. Tie nousi yllättäen pystyyn jo puolivälierissä, kun Irak voitti rangaistuspotkukilpailuun venyneen kuuman ottelun.[11] Maaliskuussa 2015 Queiroz kertoi jättävänsä tehtävänsä.[12] Hän kuitenkin pyörsi päätöksensä ja ilmoitti huhtikuussa jatkavansa Iranin valmentajana.[13] Iran voitti oman MM-karsintalohkonsa ja eteni Aasian karsintojen viimeiselle, kolmannelle kierrokselle. MM-lopputurnauksessa 2018 Iran voitti Marokon ja kärsi niukan 0–1 tappion Espanjalle. Lohkon päätösottelun 1–1 tasapeli Portugalia vastaan katkaisi Iranin turnauksen alkulohkoon pisteen erolla Portugaliin. Aasian mestaruusturnauksessa 2019 Iran eteni alkulohkostaan jatkoon ilman tappioita. Turnaus päättyi kuitenkin 3–0 tappioon Japanille välierissä. Queiroz ilmoitti tappion jälkeen jättävänsä tehtävänsä. Hän valmensi Irania kahdeksan vuoden ajan.[14]
Helmikuussa 2019 Queiroz allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Kolumbian jalkapallomaajoukkueen kanssa.[15] Hän sai potkut joulukuussa 2020, kun Kolumbia oli kärsinyt historiansa suurimman tappion Ecuadorille maalein 6–1.[16][17]
Carlos Queiroz nimitettiin Egyptin valmentajaksi 8. syyskuuta 2021.[18] Queiroz luotsasi Egyptin koronapandemian vuoksi vasta tammi-helmikuussa 2022 pelatussa Afrikan mestaruusturnauksessa loppuotteluun, jossa joukkue kärsi tappion Senegalille rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[19] Senegal oli Egyptin tiellä myös karsinnoissa MM-lopputurnaukseen 2022, kun Egypti hävisi karsintojen viimeisessä vaiheessa joukkueelle jälleen rangaistuspotkuilla. Queiroz jätti tehtävänsä huhtikuussa 2022 kisapaikan jäätyä haaveeksi.[20]
Syyskuussa 2022 Queiroz palasi Iranin maajoukkueen päävalmentajaksi.[21]
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Portugalin cup: 1995
- Portugalin supercup: 1995
- Espanjan supercup: 2003
- Afrikan mestaruuskisat (hopeaa) (2021)
- Alle 17-vuotiaiden EM-kisat (hopeaa) (1988)
- Alle 19-vuotiaiden EM-kisat (hopeaa) (1988)
- Nuorten MM-kisat (kultaa) (1989)
- Alle 17-vuotiaiden EM-kisat (kultaa) (1989)
- Alle 17-vuotiaiden MM-kisat (pronssia) (1989)
- Alle 19-vuotiaiden EM-kisat (hopeaa) (1990)
- Nuorten MM-kisat (kultaa) (1991)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/m/man_utd/2029504.stm
- ↑ Carlos Queiroz
- ↑ Queiroz piti Espanjan voittoa ansaittuna
- ↑ Carlos Queiroz given one-month ban over fracas with doping testers
- ↑ Portugal confirm departure of coach Carlos Queiroz 9.9.2010. ESPN Soccernet. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ CAS ruling clears Queiroz to work during appeal (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Queiroz soll das "Team Melli" übernehmen
- ↑ Queiroz' Ziel: WM 2014
- ↑ Reza makes Charlton history at World Cup
- ↑ Queiroz ends contract saga by signing Iran deal
- ↑ Iraq beat Iran on penalties to settle classic Asian Cup encounter
- ↑ Queiroz quits as Iran coach (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ U-turn as Carlos Queiroz stays as Iran coach (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Carlos Queiroz steps down as Iran head coach after Japan defeat
- ↑ Carlos Queiroz: Colombia role for former Manchester United assistant boss
- ↑ Ecuador 6-1 Colombia: goleada inédita de la Tri sobre los cafeteros, que la coloca segunda en el premundial
- ↑ Carlos Queiroz sacked by Colombia after their worst defeat in four decades
- ↑ Egypte: Carlos Queiroz nouveau sélectionneur des Pharaons
- ↑ Mané scores decisive penalty as Senegal beat Egypt to win Africa Cup of Nations
- ↑ Carlos Queiroz sends farewell message following World Cup qualification failure
- ↑ Carlos Queiroz named Iran football coach
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Vicente del Bosque |
Real Madridin päävalmentaja 2003–2004 |
Seuraaja: José Antonio Camacho |
| Edeltäjä: Artur Jorge Luiz Felipe Scolari |
Portugalin maajoukkueen päävalmentaja 1991–1993 2008–2010 |
Seuraaja: Nelo Vingada Paulo Bento |
| Edeltäjä: Afshin Gothbi Dragan Skočić |
Iranin maajoukkueen päävalmentaja 4/2011–1/2019 9/2022– |
Seuraaja: Marc Wilmots – |
| Edeltäjä: José Pekerman |
Kolumbian maajoukkueen päävalmentaja 2/2019–12/2020 |
Seuraaja: Reinaldo Rueda |
| Edeltäjä: Hossam El-Badry |
Egyptin maajoukkueen päävalmentaja 9/2021–4/2022 |
Seuraaja: Ehab Galal |
| ||||||||||
