Jorge Costa
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Jorge Paulo Costa Almeida | ||
| Syntymäaika | 14. lokakuuta 1971 | ||
| Syntymäpaikka | Porto, Portugali | ||
| Kuolinaika | 5. elokuuta 2025 (53 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | Porto, Portugali | ||
| Pelipaikka | keskuspuolustaja | ||
| Pituus | 188 cm[1] | ||
| Junioriseurat | |||
| (–1987) | Foz | ||
| 1987–1990 | Porto | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1990–2005 | Porto | 251 | (16) |
| 1990–1991 | → Penafiel | 23 | (3) |
| 1991–1992 | → CS Marítimo | 31 | (1) |
| 2001–2002 | → Charlton Athletic | 24 | (0) |
| 2005–2006 | Standard Liège | 13 | (0) |
| Yhteensä | 342 | (20) | |
| Maajoukkue | |||
| Portugali U16 | 10 | (2) | |
| Portugali U18 | 27 | (2) | |
| 1990–1991 | Portugali U20 | 10 | (1) |
| 1991–1994 | Portugali U21 | 21 | (2) |
| 1992–2002 | Portugali | 50 | (2) |
| Valmennusura | |||
| 2006–2007 | Braga (apulaisvalmentaja) | ||
| 2007 | Braga | ||
| 2008–2010 | Olhanense | ||
| 2010 | Coimbra | ||
| 2011–2012 | CFR Cluj | ||
| 2012–2013 | AEL Limassol | ||
| 2013–2014 | Anorthosis | ||
| 2014 | Paços Ferreira | ||
| 2014–2016 | Gabon | ||
| 2017 | Sfaxien | ||
| 2017 | Arouca | ||
| 2018–2020 | Mumbai City | ||
| 2020–2021 | Gaz Metan | ||
| 2021 | Farense | ||
| 2022 | Sfaxien | ||
| 2022–2023 | Académico Viseu | ||
| 2023–2024 | AVS | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Jorge Paulo Costa Almeida (14. lokakuuta 1971 Porto, Portugali – 5. elokuuta 2025 Porto, Portugali) oli portugalilainen jalkapalloilija, joka pelasi keskuspuolustajan pelipaikalla. Pelaajauransa jälkeen hän toimi useiden joukkueiden valmentajana.
Costa edusti pelaajana 15 vuotta FC Portoa, jonka kanssa hän voitti kahdeksasti Portugalin pääsarjamestaruuden ja kerran Mestarien liigan. Hän voitti Portugalin alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa MM-kultaa vuonna 1991. Hän pelasi Portugalin A-maajoukkueessa 50 virallista ottelua ja teki kaksi maalia. Hän kuului joukkueen kokoonpanoon vuoden 2000 EM-kilpailuissa ja MM-kilpailuissa 2002.
Valmennusuraa Costa loi kotimaansa lisäksi muun muassa Kyproksella, Tunisiassa, Intiassa, Romaniassa ja Gabonissa. Ennen kuolemaansa hän toimi FC Porton ammattijalkapallon johtajana.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Costa liittyi heinäkuussa 1990 FC Porton edustusjoukkueeseen ja edusti joukkuetta seuraavat 15 vuotta.[2] Hän oli voittamassa Mestarien liigan kautta 2003–2004,[3] ja Costa pelasi joukkueensa kapteenina kymmenen ottelua, eli kolmea vaille joukkueen kaikki ottelut.[2] Hän voitti Porton kanssa myös muun muassa kahdeksasti Portugalin pääsarjamestaruuden kausina 1992–1993, 1994–1995, 1995–1996, 1996–1997, 1997–1998, 1998–1999, 2002–2003 ja 2003–2004.[4] Costa pelasi Portossa kaikki kilpailut mukaan luettuina 325 kilpailullista ottelua, joissa hän teki 20 ja syötti viisi maalia.[2]
Portossa pelatessaan Costa solmi lainasopimuksia Penafielin, Marítimon ja Charlton Athleticin joukkueiden kanssa. Uransa viimeisen vuoden 2005–2006 Costa edusti belgialaista Standard Liègeä. Hän pelasi Portoa lukuun ottamatta seuraurallaan 43 kilpailullista ottelua.[2]
Costa edusti Portugalin alle 16-, alle 18-, alle 20- ja alle 21-vuotiaiden maajoukkueita.[2] Hän oli mukana voittamassa alle 20-vuotiaiden MM-kultaa vuonna 1991.[5] Hän liittyi maaliskuussa 1993 Portugalin A-maajoukkueeseen. Hän pelasi joukkueessa 50 virallista maaottelua ja teki kaksi maalia. Costa pelasi joukkueensa kaikki viisi ottelua vuoden 2000 EM-kilpailuissa, jossa Portugali putosi välierissä Ranskaa vastaan. Hän pelasi joukkueensa kaikki kolme ottelua MM-kilpailuissa 2002, jossa Portugali ei edennyt lohkosta jatkoon. Costa teki molemmat maajoukkueuransa maalit ystävyysotteluissa, ensin marraskuussa 2000 Israelin verkkoon ja myöhemmin helmikuussa 2002 Espanjan verkkoon.[2]
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Costa aloitti valmentajauransa vuonna 2006 SC Bragan apulaisvalmentajana ja nousi helmikuussa 2007 joukkueen päävalmentajaksi. Vuodet 2008–2010 hän valmensi Olhanensea, jonka kanssa hän voitti valmennusuransa ainoan mestaruuden, Portugalin toiseksi korkeimman sarjatason Segunda Ligan tittelin kaudella 2008–2009. Seuraavien vuosien aikana Costa solmi useiden seurojen kanssa lyhyempiä valmennusjaksoja.[2]
Vuodet 2014–2016 Costa valmensi uransa ainoaa maajoukkuetta eli Gabonia.[2] Viimeisten valmennusvuosiensa aikana Costa vieraili kotimaansa ulkopuolella Romaniassa, Tunisiassa ja Intiassa. Ennen kuolemaansa hän toimi FC Porton ammattijalkapallon johtajana. Costa kuoli sydänkohtaukseen tiistaina 5. elokuuta 2025 joukkueen harjoituskeskuksessa.[6][7]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Portugalin pääsarjamestaruus (8): 1992–1993, 1994–1995, 1995–1996, 1996–1997, 1997–1998, 1998–1999, 2002–2003, 2003–2004
- Mestarien liiga (1): 2003–2004
- Portugalin cup (5): 1994, 1998, 2000, 2001, 2003
- Portugalin supercup (6): 1994, 1995, 1997, 1999, 2000, 2002
- UEFA-cup (1): 2002–2003
- Intercontinental Cup (1): 2004
Maajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Portugali U20, alle 20-vuotiaiden MM-kulta: 1991
Valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olhanense, Portugalin toiseksi korkein sarjamestaruus (1): 2008–2009
Lähde: [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jorge Costa TNT Sports. Viitattu 5.8.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Jorge Costa Transfermarkt. (englanniksi)
- ↑ Season 2003/04 Matches UEFA.com. Viitattu 5.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Liga Portugal - Achievements: Overview of all winners Transfermarkt. Viitattu 5.8.2025. (englanniksi)
- ↑ U-20 World Cup 1991 Transfermarkt. Viitattu 5.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Garcia, Adriana: Porto legend Jorge Costa dies aged 53 after cardiac arrest ESPN. 5.8.2025. Viitattu 5.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Arkko, Simo: Jalkapallolegenda Jorge Costa, 53, on kuollut yle.fi. 5.8.2025. Viitattu 5.8.2025.
| Edeltäjä: Paolo Maldini |
Mestarien liigan voittanut kapteeni 2004 |
Seuraaja: Steven Gerrard |
| Edeltäjä: Paulo Duarte |
Gabonin maajoukkueen päävalmentaja 2014–2016 |
Seuraaja: José Antonio Camacho |
1 Ovono | 2 Appindangoyé | 3 Lengoualama | 4 Musavu-King | 5 Ecuele Manga | 6 Obiang | 7 Evouna | 8 Palun | 9 Aubameyang | 10 Bulot | 11 Madinda | 12 Kanga | 13 Mbingui | 14 Oto’o | 15 Junior Ndong | 16 Mfa Mezui | 17 Biyogo Poko | 18 N'Doumbou | 19 Zé Ondo | 20 Sokambi | 21 Rogombé | 22 Ibrahim N'Dong | 23 Bitséki | Valmentaja Costa