Carl Petter Lenning

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Carl Petter Lenning (17111788) oli ruotsalais-suomalainen urkuri ja suomalaisen orkesteritoiminnan perustaja.

Ennen muuttamistaan Turkuun Lenning oli toiminut Tukholmassa hovikapellin muusikkona ja Strängnäsin tuomiokirkon urkurina. Urkujen lisäksi Lenning soitti ainakin viulua ja klaveeria. Vuodesta 1741 alkaen Lenning toimi urkurina Turun tuomiokirkossa. Hän antoi kaupungissa myös yksityisopetusta viulun ja kosketinsoitinten soitossa.

Lenningin kokemusta arvostettiin Turussa aluksi laajasti kirkon ja akatemian piirissä. Vuonna 1747 Lenningistä tuli ensimmäinen suomalainen palkattu orkesterinjohtaja, kun hänet nimitettiin kuningas Fredrik I:n käskykirjeellä Turun akatemian musiikinjohtajaksi. Akatemiaan perustettiin pysyvä orkesteri, Akateeminen kapelli, joka koostui noin 15 yliopiston opiskelijasta ja jonka runkona olivat jousisoittimet huiluilla ja oboeilla vahvistettuina. Kokoonpanoa täydennettiin kuitenkin konserteissa myös ulkopuolisilla ammatti- ja sotilasmuusikoilla. Muun muassa Turun tuomiokirkon kanttorin Johan Lindellin tiedetään soittaneen orkesterissa sekä huilua että selloa tai kontrabassoa.

Akatemia alkoi Lenningin aikana myöntää muusikoille stipendejä ja hankkia soittimia orkesterin käyttöön, ja Akatemian saliin rakennettiin orkesterille esiintymislava. Vuonna 1749 Ruotsin entinen hovikapellimestari Johan Helmich Roman lahjoitti lisäksi akatemialle merkittävän kokoelman nuotteja, ja konsistori antoi Lenningin tehtäväksi kirjoittaa kokoelmaan sisältyneiden partituurien orkesteriäänet.

Lenningille oli jo aiemmin annettu oikeudet Turun triviaalikoulun ja kaupungin porvarien yksityistilaisuuksien musiikin järjestämiseen. Akatemian musiikinjohtajana Lenning sai siten käytännössä yksinoikeuden musiikin esittämiseen koko kaupungissa. Lenning toimi Turussa lähes 40 vuotta, ja vuosien kuluessa hänen tapansa johtaa musiikkia alkoi herättää myös tyytymättömyyttä.

Lenningin johtama Akateeminen kapelli pystyi ilmeisesti esittämään 1700-luvun puolivälin varhaisia sinfonioita. Suomen sinfoniaorkesterien historian lasketaan kuitenkin alkaneen vasta Turun Soitannollisen Seuran syntymästä vuonna 1790. Vaikka kapelli siirtyi vuonna 1827 yliopiston mukana Helsinkiin, sen voidaan laskea toimineen yhtäjaksoisesti vuoteen 1926 saakka, jolloin perustettiin kapellin seuraaja, Ylioppilaskunnan Soittajat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]