Caere

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Caere (nyk. Cerveteri) oli eteläisen Etrurian tärkein kaupunki 600-luvulta 300-luvulle eaa. Se sijaitsee noin viisikymmentä kilometriä Roomasta luoteeseen.

Louvressa oleva caerelainen sargofagi

Caere kävi vilkasta kauppaa Etelä-Italian kreikkalaisten siirtokuntien ja Korintin kanssa, sekä ajoittain myös Karthagon. 500-luvulta eaa. alkaen Caerella oli läheiset suhteet myös Roomaan, ja monet Rooman aatelisnuorukaiset saivat siellä kasvatuksensa.

Caerella oli Tyrrhenanmeren rannikolla kolme satamaa: Alsium (nyk. Palo), Pyrgi (nyk. Santa Severa) ja Punicum (nyk. Santa Marinella).

Caere oli kulttuurisesti hellenistisin etruskikaupunki ja tärkein kaupunki 600-luvulla eaa. Se on rekonstruoitu arkeologisesti, sillä kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt. Hallinnollisesti Caeressa oli senaatti, mutta siihen kuului vain 9 virkamiestä. 700-luvun lopulta eaa. alkaen alueelle syntyi rikkaita hautoja, jotka 600-luvun alkupuolella muodostuivat suoraan kallioon tehdyiksi haudoiksi, jotka peitettiin maakerroksella. Hauta-alue on tuffikukkulan rinne Tolfavuorten äärimmaisellä rinteellä, 6 km mereltä. Täsmälleen samanlaisia ei ole muualla.

Seutu kärsi saman poliittis-taloudellisen kriisin kuin muutkin etruskikaupungit. Vuoden 540 Alalian meritaisteluissa puunilaiset ja fokaialaiset voittivat siirtokunnat. Kaupunki ei kuitenkaan kärsinyt suuria vahinkoja. Lopulta malaria karkotti asukkaat, ja uudeksi asuinpaikaksi otettiin Caere Vetere, josta on muodostunut kaupungin nykyinen nimi Cerveteri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]