Bisnesenkeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bisnesenkeli tai enkelisijoittaja on yksityishenkilö, joka sijoittaa aikaansa ja rahaansa pääsääntöisesti kasvuyrityksiin ja nuoriin kasvuyrityksiin eli startup-yrityksiin. Hän sijoittaa yleensä listaamattomiin yrityksiin, joilla katsoo olevan kasvupotentiaalia. Startupin alkuvaiheessa kuluu helposti paljon rahaa, mutta varoja enemmän yrityksissä tarvitaan kokemusta, kontakteja ja hyviä neuvoja. Bisnesenkeli osallistuukin usein tukemansa yrityksen hallintoon ja kontaktiverkon luomiseen. Bisnesenkeli on tyypillisesti kokenut ja menestynyt yrittäjä, joka haluaa sijoittaa pääomiaan myytyään oman yrityksensä.[1][2][3][4] Bisnesenkelin liiketoimintamalli perustuu siihen, että hän miettii jo ennen sijoituksen tekemistä sitä, kuka tai ketkä yrityksen voisivat ostaa.[2]

Terminologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enkelisijoittaja sanan käyttö yleistyi Suomessa vuoden 2011 lopulla. Sana on käännöslaina englanninkielisestä termistä angel investor.lähde?

Tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvardin yliopistossa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan bisnesenkelien rooli kasvuyritysten edistäjänä todettiin merkittäväksi. Verrokkiryhmään verrattuna useampi enkelirahoitusta saanut yritys saavutti neljän vuoden iän. Niillä oli myös enemmän hakukonenäkyvyyttä ja liikennettä verkkosivuillaan kuin ilman enkelisjoittajia toimineilla yrityksillä. Rahaa tärkeämpänä apuna pidettiin bisnesenkelien antamaa mentorointia ja heidän verkostojaan.[5]

Bisnesenkelit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset bisnesenkelit aloittivat toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Aloitteleviin yrityksiin sijoittavia henkilöitä on toki ollut aina, mutta bisnesenkeli-ilmiö liittyy Yhdysvalloista Suomeen tulleeseen teknologiahuumaan. Vuonna 1999 Suomeen perustettiin Suomen Bisnesenkelit ry yhdessä Sitran matcineg palvelun ja Antti Jussilan ja muutamien muiden aktiivien toimesta edesauttamaan alkavien teknologiayritysten alkutaipaleita. Vuonna 2010 Fibania Suomeen perustanut Juha Kurkinen arvioi, että Suomessa oli noin 50 kokopäiväistä ja noin 50 puolipäiväistä enkelisijoittajaa. Euroopassa enkelisijoittajia oli silloin noin 75 000 ja Yhdysvalloissa noin 250 000.[6]

Bisnesenkeliverkostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimii vuonna 2018 kaksi bisnesenkeliverkostoa, Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Suomen Bisnesenkelit ry jotka on valtakunnallisia, voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä. Fiban järjestää tilaisuuksia, joiden kautta yrittäjät ja sijoittajat voivat löytää toisensa.[1]

Bisnesenkelisijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Fibanin toimitusjohtaja kertoi, että suomalaiset enkelisijoittajat sijoittavat vuosittain startupeihin noin 30 miljoonaa euroa. Mediaanisijoitus on noin 20 000 euroa, ja sijoituksella saatava mediaaniomistusosuus yrityksestä on 1,28 prosenttia. Puolet sijoituksista tuottaa rahat takaisin vähintään kaksinkertaisesti, 10 prosenttia sijoituksista pääsee omilleen ja 40 prosenttia sijoituksista rahaa menetetään. Tyypillinen enkelsijoitus kestää noin viisi ja puoli vuotta.”[7]

FiBAN on kerännyt tietoja bisnesenkeleiden sijoituksista Suomessa vuodesta 2010 lähtien, ensin Finnveran ja sittemmin Suomen pääomasijoitusyhdistyksen kanssa.[8][9][10]

Kyselyn mukaan:

  • vuonna 2010 ulkomaisia sijoituksia tehtiin 21 miljoonalla eurolla[7]
  • Vuonna 2012 FiBANin verkoston bisnesenkelit sijoittivat yli 14 miljoonaa euroa potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Koko Suomen bisnesenkelisijoitusten määräksi arvioitiin noin 50 miljoonaa euroa.[8]
  • vuodesta 2015 vuoteen 2016 suomalaisiin startup- ja kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma kasvoi 42 prosenttia (yhteensä 383 miljoonaa euroa). Kotimaisten pääomasijoitusten osuus oli 80 miljoonaa ja bisnesenkeleiden sijoitusten osuus 53 miljoonaa euroa. Ulkomaisia suoria sijoituksia oli 216 miljoonaa ja muita sijoituksia 34 miljoonaa euroa. Yhteensä sijoituksia tehtiin yli 400 kasvuyritykseen.[10]
  • vuonna 2016 sijoitusten määrä oli ennätykselliset 318 miljoonaa ja ulkomaisten sijoitusten määrä oli 156 miljoonaa euroa[7]
  • vuonna 2017 sijoitusten määrä oli 349 miljoonaa euroa ja ulkomaisten sijoitusten määrä oli 210 miljoonaa euroa.[7]

Syksyllä 2017 tehtiin ensimmäinen tutkimus bisnesenkelisijoittamisen kannattavuudesta Suomessa. Se todisti, että bisnesenkelisijoittaminen on Suomessakin äärettömän riskialtista. 54 prosenttia sijoituksista jäi tappiolle, 45 prosentissa enkeli menetti kaiken ja yritys päätyi konkurssiin. Tutkimuksessa mukana olleet enkelisijoittajat olivat sijoittaneet 126 yhtiöön yhteensä 11,4 miljoonaa euroa, kun taas tuottoja he olivat saaneet takaisin 41 miljoonaa euroa, eli voittokerroin oli 3,75. Tutkimuksen mukaan enkelisijoittajat sitoutuivat keskimäärin yrityksiin yli viideksi vuodeksi. Kuukaudessa sijoittajat viettivät aikaa yrityksen kanssa keskimäärin 28 tuntia. Irtautumishetkellä bisnesenkelien mediaaniomistus sijoituskohteissaan oli 8,5 prosenttia.[11]

Tunnettuja bisnesenkeleitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FiBAN on valinnut vuoden bisnesenkeleitä vuodesta 2013 lähtien.[12] Vuoden bisnesenkeleiksi on tähän mennessä valittu seuraavat henkilöt:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Näin bisnesenkeli tunnistaa startup-menestyjän op.media. Viitattu 13.2.2018.
  2. a b Sijoittaja paljastaa: Tällaisia yrityksiä etsimme Slushissa Ilta-Sanomat. 19.11.2014. Viitattu 13.2.2018.
  3. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 13.2.2018.
  4. a b Vuoden bisnesenkeli on Kim Väisänen: "Exitin tehneillä on velvollisuus auttaa muita" Talouselämä. Viitattu 13.2.2018.
  5. The Consequences of Entrepreneurial Finance: A Regression Discontinuity Analysis HBS Working Knowledge. 15.4.2010. Arkistoitu 9.9.2015. Viitattu 13.2.2018. (englanniksi)
  6. Henrik Muukkonen: Bisnesenkeli, liity kuoroon Talouselämä. Viitattu 13.2.2018.
  7. a b c d Suomalaisille startupeille taas ennätyspotti riskirahaa – selvä enemmistö sijoituksista tuli viime vuonna ulkomailta Helsingin Sanomat. 5.4.2018. Viitattu 6.4.2018.
  8. a b https://www.fiban.org/news/bisnesenkeliaktiivisuus-2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Suomalaiset aikaisen vaiheen kasvuyritykset keräsivät 349 miljoonan euron ennätysmäisen rahoituspotin – rahoituskanavat murroksessa Finnish Business Angels Network. Arkistoitu 6.4.2018. Viitattu 6.4.2018. (englanniksi)
  10. a b Alkavien kasvuyritysten rahoitus kasvoi jo viidettä vuotta Talouselämä. Viitattu 13.2.2018.
  11. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/jrBKMuz9 www.kauppalehti.fi. Viitattu 13.2.2018.
  12. a b Supercelliin sijoittanut Jari Ovaskainen on Vuoden bisnesenkeli Helsingin Sanomat. 26.11.2013. Viitattu 13.2.2018.
  13. a b Category: Vuoden Bisnesenkeli Finnish Business Angels Network. Arkistoitu 14.2.2018. Viitattu 13.2.2018. (englanniksi)
  14. Elina Lappalainen: Vuoden bisnesenkeli on 35 yritykseen sijoittanut kultasormi Talouselämä. Viitattu 13.2.2018.
  15. Finnvera - Bisnesenkeli hakee vaikuttavuutta Finnvera. Viitattu 13.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.