Belinda Carlisle
| Belinda Carlisle | |
|---|---|
Carlisle esiintymässä vuonna 2014 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. elokuuta 1958 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Ammatti | laulaja, lauluntekijä, kirjailija |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Belinda, Dottie Danger, Belinda Jo Kurczeski |
| Laulukielet | englanti |
| Aktiivisena | 1977– |
| Tyylilajit | poprock, adult contemporary music |
| Soittimet | laulu, rummut, kitara |
| Yhtyeet | The Go-Go’s, Germs, Black Randy and the Metrosquad |
| Levy-yhtiöt | I.R.S. (1985–1986) MCA (1987–1991) Virgin (1987–1999) Chrysalis (1996) Ark 21 (1996–1997) Rykodisc (2007) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Belinda Jo Carlisle (alk. Kurczeski[1]; s. 17. elokuuta 1958 Los Angeles, Kalifornia) on yhdysvaltalainen laulaja, joka tunnetaan sekä The Go-Go’s -yhtyeen laulusolistina sekä soolouraltaan.[2]
Soolourallaan hän siirtyi kohti valtavirtaystävällisempää, hiotumpaa soundia, joka toi hänelle myös suurta menestystä. Hänen varhaiset albuminsa, kuten Belinda (1986) ja Heaven on Earth (1989), nousivat listoille ja sisälsivät useita hittisinglejä. Ne vetosivat laajempaan yleisöön kuin Go-Go’s-yhtyeen kappaleet. Carlisle on sittemmin laajentanut musiikillisia kiinnostuksen kohteitaan popista ja rockista, aina ranskalaiseen chanson-musiikkiin (Voila, 2007) sekä buddhalaisiin mantroihin (Wilder Shores, 2017).[3]
Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa ”Heaven Is a Place on Earth”, "Leave A Light On", ”I Get Weak”, "La Luna", ”Mad About You” ja ”Circle in the Sand”.[4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belinda Carlisle syntyi Hollywoodissa vuonna 1958 kotiäidin ja huoltoaseman työntekijän lapseksi. Hänen teini-ikäinen äitinsä nimesi hänet lempielokuvansa Johnny Belinda (1948) mukaan. Äitinsä uudelleenavioitumisen jälkeen perhe muutti usein Kaliforniassa. Belinda kiinnostui jo kymmenvuotiaana yhtyeistä kuten Beach Boys, The Animals ja The Stylistics. Hän oli cheerleader Newbury Parkin lukiossa, mutta osoitti myös kapinallisuutta teini-iässä – karkasi kotoa ja kokeili huumeita. Lukion jälkeen hän kävi vuoden ajan iltakoulua kauneudenhoitoalalla, mutta keskeytti opintonsa ja lähti kotoa tavoitellakseen musiikkiuraa.[3]
19-vuotiaana Carlisle harjoitteli lyhyesti rumpalina L.A.:n punkbändissä The Germs (taiteilijanimellä Dottie Danger), mutta joutui jättämään yhtyeen sairastuttuaan mononukleoosiin. Vuonna 1978 hän vaihtoi rumpukapulat mikrofoniin ja perusti yhtyeen nimeltä Misfits yhdessä Jane Wiedlinin (kitara, laulu), Charlotte Caffeyn (soolokitara, koskettimet), Margot Olaverran (basso) ja Elissa Bellon (rummut) kanssa.[3]
The Go Go's yhtye
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bändi muutti pian nimensä Go-Go’siksi ja alkoi esiintyä paikallisissa juhlissa ja pienissä klubeissa Los Angelesissa. Vuonna 1979 Bello jätti yhtyeen ja rumpaliksi tuli Gina Schock. Samana vuonna yhtye äänitti demon ja sai merkittävän esiintymiskeikan brittiläisen ska-yhtyeen Madnessin lämppärinä sekä Los Angelesissa että Englannissa. Go-Go’s vietti puolet vuodesta 1980 kiertueella Englannissa, keräten seuraajia ja julkaisten singlen "We Got the Beat" Stiff Recordsilla. Singlen import-kopio nousi underground-hitiksi Yhdysvaltojen klubeilla, mikä teki yhtyeestä tarpeeksi suositun täyttämään keikkapaikat – vaikka levytyssopimuksen saaminen olikin edelleen haastavaa.[3]
Vuoden 1980 lopulla basisti Olaverra sairastui ja joutui jäämään pois esiintymisistä; hänet korvasi Kathy Valentine, joka ei ollut koskaan aiemmin soittanut bassoa. Go-Go's solmi levytyssopimuksen IRS Records -yhtiön kanssa alkuvuodesta 1981 ja julkaisi debyyttialbuminsa Beauty and the Beat toukokuussa. Albumista tuli vuoden yllättävä menestys, se pysyi Billboard 200 -listan ykkösenä kuusi viikkoa ja myi platinaa. Single "Our Lips Are Sealed" nousi sijalle 20 ja uudelleenäänitetty "We Got the Beat" vietti kolme viikkoa listan kakkosena ja nousi Kanadassa kolmanneksi.[3]
Seuraavana vuonna yhtye julkaisi sliipatumman ja new wave -henkisemmän albumin Vacation, joka nousi myös Top Ten -listalle ja myi kultaa. Se sisälsi myös Top Ten -hitin "Vacation". Yhtye ei kuitenkaan pystynyt lähtemään kiertueelle, koska Caffey oli toipumassa ranteen murtumasta. Vuonna 1984 Go-Go's palasi Martin Rushentin tuottamalla albumilla Talk Show, joka oli heidän kunnianhimoisin musiikillinen teoksensa. Levy sisälsi kaksi Top 40 -hittiä — "Head Over Heels" ja "Turn to You" — ja vei yhtyeen musiikkia kohti valtavirtaa säilyttäen silti heidän seikkailunhalunsa ja laulunkirjoitustaitonsa. Vuoden lopulla Wiedlin jätti yhtyeen ja muut jäsenet erosivat toukokuussa 1985.[3]
Belinda Carlisle soolouralla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belinda Carlisle nousi yhtyeen menestyneimmäksi sooloartistiksi. Hänen ensimmäinen LP:nsä Belinda (1986), aikuistyylinen popalbumi, nousi Yhdysvalloissa sijalle 13. Single "Mad About You" nousi kolmanneksi ja levy myi kultaa. Vuonna 1987 hän julkaisi Heaven on Earth -albumin, joka oli hänen suurin soolomenestyksensä. Se sisälsi huippuhitit "Heaven Is a Place on Earth", "I Get Weak" (sijalla 2) ja "Circle in the Sand" (Top Ten). "Heaven Is a Place on Earth" sai myös Grammy-ehdokkuuden kategoriassa Best Female Pop Vocal Performance.[3]
Vuonna 1989 julkaistu Runaway Horses oli myös menestys ja nousi Yhdysvaltain Top 40 -listalle. Albumilta nousivat hitit "Leave a Light On" ja "Summer Rain". Live Your Life Be Free (1991) ja Real (1993) olivat menestyksiä erityisesti Britanniassa, molemmat nousivat Top Ten -listoille.[3]
The Go Go's yhtyeen paluu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hän keskeytti soolouransa vuonna 1994 palatakseen Go-Go’s-yhtyeeseen, jonka kanssa hän äänitti kolme uutta kappaletta kokoelmaan Return to the Valley of the Go-Go’s. Yhtyeen ensimmäinen paluu oli lyhyt, mutta se sai faneilta ja kriitikoilta arvostusta.[3] Carlisle palasi soolouralle vuonna 1996 albumilla A Woman and a Man. Tämän jälkeen julkaistiin useita kokoelmia ja toinen Go-Go’sin paluu. He esiintyivät VH1:n Behind the Music -sarjassa vuonna 2000 ja julkaisivat siihen liittyvän Go-Go’s Collection -kokoelman. Vuonna 2001 ilmestyi The Go Go'sin uusi studioalbumi God Bless the Go-Go’s, joka sisälsi pelkästään uutta materiaalia.[3]
Vuonna 2007 Carlisle julkaisi seitsemännen sooloalbuminsa Voila, joka sisälsi ranskankielisiä covereita ranskalaisista pop-kappaleista. Vuonna 2009 hän esiintyi Dancing with the Stars -ohjelmassa ja näytteli Lontoon Hairspray-tuotannossa. [3]
2010-luvun alussa hän kiersi uudelleen yhdistyneen Go-Go’sin kanssa ja julkaisi kappaleen "Sun" kokoelmalla Icon vuonna 2013. Seuraavana vuonna ilmestyi muun muassa tupla-albumien uusintajulkaisuja ja The Collection -kokoelma. Wilder Shores (2017) sisälsi mantroja ja ammensi hänen kiinnostuksestaan kundaliinijoogaan.[3]
Vuonna 2020 Go-Go’s-yhtyeestä julkaistiin dokumentti The Go-Go’s, joka esitettiin Sundance-elokuvafestivaaleilla. Dokumenttia säesti uusi kappale "Club Zero". Yhtye otettiin Rock & Roll Hall of Fameen lokakuussa 2021 ja juhlisti sitä uudella kiertueella. Vuonna 2022 Carlisle julkaisi joulusinglen "Silver Bells" ja vuonna 2023 Kismet-EP:n, joka oli hänen ensimmäinen englanninkielinen popjulkaisunsa yli kahteenkymmeneen vuoteen.[3]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1986: Belinda
- 1987: Heaven on Earth
- 1989: Runaway Horses
- 1991: Live Your Life Be Free
- 1993: Real
- 1996: A Woman and a Man
- 2007: Voila
- 2017: Wilder Shores
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1992: The Best of Belinda, Volume 1|Her Greatest Hits
- 1992: The Best of Belinda, Volume 1
- 1999: A Place on Earth: The Greatest Hits
- 2013: Live From Metropolis Studios
- 2014: The Collection
- 2014: Anthology
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ From punk to Piaf telegraph.co.uk. The Telegraph. Viitattu 19.9.2011.
- ↑ http://www.nndb.com/people/464/000024392/
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Belinda Carlisle Songs, Albums, Reviews, Bio &... AllMusic. Viitattu 24.4.2025. (englanniksi)
- ↑ http://www.rollingstone.com/artists/belindacarlisle (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive)