Avomaat
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Jotenkin epämääräinen artikkeli. Artikkelista ei loppujen lopuksi selviä käsite avomaa. |
Avomaat ovat lähinnä peltoja, kasvimaita ja laitumia. Viljelyn ja laiduntamisen historialle olivat merkityksellisiä muutkin aukeat paikat, kuten niityt, rannat, hakkuuaukeat ja metsäpaloalueet. Näitä avomaaviljelyn historialle merkittäviä alueita on yhä luonnonvaraisina. Nämä alueet ovat myös lintujen suosimia alueita. Luonnonvaraiset niityt ja kosteikot ovat monien lintujen elinympäristöjä. Myös entisajan metsälaitumet, hakamaat ja lehdesniityt olivat monille linnuille hyviä elinympäristöjä.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun ihminen oppi käyttämään tulta, alettiin pian sen avulla raivata avomaita, joilla oli helpompi havaita petoeläimet ja vieraat ihmisryhmät kuin metsän keskeltä. Avomaat olivat myös metsää suotuisampia elinympäristöjä laiduntaville riistaeläimille. Metsien polttamisen riistaeläinten laitumiksi on saattanut edeltää eläinten kesyttämistä ja siirtymistä karjan paimentamiseen.
Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni ja paljon riistaeläimiä siirtyi pohjoisemmaksi. Osa ihmisistä seurasi niitä pohjoiseen, mutta osa jäi etelään. Heille tuli riistaeläinten vähentyessä tarve löytää uusi elinkeino. Todennäköisesti tämä seikka johti maanviljelyksen alkuun Lähi-idässä noin 10 000 vuotta sitten.[2] Muita varhaisia maanviljelysalueita ovat Uusi-Guinea, Kiina ja nykyisen latinalaisen Amerikan alue.[3]
Varhaisimmin viljeltyä viljaa olivat ohra ja vehnä. Viikunaa kasvatettiin kuitenkin jo 11 400 vuotta sitten, mikä on noin tuhat vuotta ennen viljakasveja, hernekasveja tai hirssiä.[4]
Pellot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltoihin kuuluvia avomaita ovat viljapellot, puutarhat, kasvimaat, kesannot ja laitumet. Entisaikaan eläimet laidunsivat luonnonniityillä ja metsissä, mutta nykyisin ne laiduntavat maatilojen laitumilla.
Puutarhakasveista avomailla viljellään mansikkaa, vihanneksia ja juureksia.[5] Monet puutarhakasvit kasvatetaan keväällä kasvihuoneessa ja istutetaan myöhemmin avomaalle. Avomaalla hallan uhka on suurempi kuin kasvihuoneessa. Tätä hallan uhkaa voidaan torjua käyttämällä kateharsoa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.vsperinnemaisemat.net/SeppoVuolanto_PMY.pdf[vanhentunut linkki]
- ↑ Haapanen, Eero: Kulttuurin kipinä. Yliopistolehti, 1996, nro 4. Arkisto 23.6.2007. Viitattu 10.9.2014.
- ↑ Maanviljelyn kuudes koti Uudessa-Guineassa Tiede -lehti. 20.7.2003. Viitattu 10.9.2014.
- ↑ Vanhin viljelykasvi löytyi Tiede -lehti. 8.6.2006. Viitattu 10.9.2014.
- ↑ Kotipuutarhurin pikkujättiläinen, s. 453. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-13471-6.