Aune Mäkinen-Ollinen
Sylvi Aune Amalia Mäkinen-Ollinen, o.s. Mäkinen (2. elokuuta 1900 Tammela – 5. huhtikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen juristi, virkamies ja opettaja.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkinen-Ollisen vanhemmat olivat kouluneuvos Kaarlo Kristian Mäkinen ja opettaja Amalia Serafia Pinni ja puoliso vuodesta 1927 pääjohtaja Ilmo Ollinen (1900–1967). Mäkinen-Ollinen tuli yliopppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta 1919 ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1925 ja lisensiaatiksi 1948, varatuomarin arvon hän sai 1934. Mäkinen-Ollinen oli valtiovarainministeriön ylimääräinen notaari 1925, valtion tapaturmalautakunnan sihteeri 1925–1934, valtion tapaturmatoimikunnan sihteeri 1935–1938, sosiaaliministeriön nuorempi hallitussihteeri 1938 - 1946 ja vanhempi hallitussihteeri 1956–1967 ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun huoltolainsäädännön yliopettaja 1946–1956. Hänellä oli myös useita oman alansa ja muita asiantuntija- ja luottamustoimia, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän oli 1957–1958.[1][2][3]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansaneläkelaki, 1937
- Nykyhetken kysymyksiä kansainvälisen yksityisoikeuden alalta, 1943
- Huoltolautakunnan lakikirja, 1944
- Huoltolait, 1945
- Kunnan huoltotoimi, 1945
- Freedom and Welfare, 1953 (toim.)
- Nuoriso-oikeus, 1954
- Nordiska medborgares sociala rättigheter, 1959, 1963 (toim.)
- Nordic co-operation in the Social and Labour Field, 1965 (toim.)
- Laki sosiaalihuollon hallinnosta pykälittäin selitettynä 1966
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sundström, Mia: Mäkinen-Ollinen, Aune (1900–1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.5.2024.
- ↑ Kuka kukin on 1954, s. 549. Viitattu 11.5.2024
- ↑ Kuolleita. Lakit. lis. Aune Mäkinen-Ollinen. Uusi Suomi, 10.4.1988, nro 96, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.5.2024. (ei-vapaa)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aune Mäkinen-Ollinen Biografiasampo.
|
