Aulis Junes
Osmo Olavi Aulis Junes[1][2] (16. elokuuta 1938 Kemi[3] – 30. syyskuuta 2023[4][5]) oli suomalainen kansalaisvaikuttaja.
Junes teki erityisesti huumeista kärsiviin nuoriin liittyvää työtä. Hän toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 1969 perustetun nuorille päihteidenkäyttäjille ensiapua tarjonneen yksikön eli Arkadian nuorisoklinikan johtajana. Erityisen paikasta teki sen toimiminen ympäri vuorokauden. Klinikka toimi vain kuuden vuoden koeajan. Vastaavaa niin sanottua matalan kynnyksen toimintaa nuorille jatkettiin nuorisoasemilla.[6]
1960-luvun lopulla Junes toimi myös Keskustapuolueen piirissä Helsingissä yhdessä Jouko Loikkasen ja Risto Volasen kanssa. Myöhemmin he perustivat vihreä aalto -nimisen poliittisen liikkeen, jota pidetään usein vihreän liikkeen ensimmäisenä ilmentymänä Suomessa.[7] Politiikassa Junes toimi sekä Espoon että Helsingin kaupunginvaltuutettuna.[8][9]
Junes toimi päihdeasiantuntijana Tapio Suomisen vuonna 1970 ohjaamassa elokuvassa Narrien illat.[10]
Myöhemmin Junes vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniksi, mutta hänet vapautettiin myöhemmin tehtävistään, kun hän antoi virka-asuntonsa asunnottomien ja alkoholistien käyttöön.[11]
Marraskuussa 1990 Junes ja Hannu Penttinen perustivat Aseman Lapset ry:n, jonka tarkoituksena oli reagoida kasvavaan huumeongelmaan Helsingin rautatieasemalla.[12]
Junes omisti vuodesta 1977 Helsingin Linnunlaulussa sijainneen suuren huvilan, jossa hän itse asui sekä majoitti päihdeongelmaisia ja auttoi ongelmanuoria.[13] Helsingin kaupungin rakennuslautakunta ja kaupunginhallitus kehottivat toistuvasti Junesta korjaamaan huvilaa.[14] Junes piti huvilassaan myös kirpputoria. Syksyllä 2010 Juneksen huvilan tontilla paljastettiin Greenpeace Nordenin kustantama ydinvoiman vastainen Itsekkyyden muistomerkki.[15]
Junes omisti myös kansanparantajien kokoontumispaikaksi rakennetun Pauanne-nimisen rakennusryhmän Kaustisella.
Junes-Granrothin talonpoikaissuvun juuret ovat Pietarsaaressa ja Torniossa. Suvussa on valtiopäivämiehiä ja yksi ministeri, Antti Junes[16], joka on Aulis Juneksen isän Aaton setä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yrityshaku: Junes Osmo Olavi Aulis Kauppalehti. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ Osmo Olavi Aulis Junes Fonecta. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ Sundström, Kimmo: Oskar Emil Kiiras – kirjailija, liikemies, panteisti (17.9.2020) Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Linnunlaulun huvilan omistaja Aulis Junes on kuollut hs.fi. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Aulis Junes on kuollut helsinginuutiset.fi. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Konstari-Junnola, Betty: "Kukaan muu Suomessa ei ole tehnyt mitään tällaista". Tiimi-lehti, 2000, nro 2. A-Klinikkasäätiö. verkkoversio Internet Archivessa, arkistoitu 23.8.2003. Viitattu 23.8.2007.
- ↑ Eskelinen/Wordpress.com web.archive.org. Viitattu 22.8.2007. lähde tarkemmin?
- ↑ Manninen, Antti: Helsingin uusi valtuusto. Helsingin Sanomat, 20.10.1992. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Helsinki kallistuu oikealle. Helsingin Sanomat, 21.10.1996. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Elonet
- ↑ Kirkko & Kaupunki: Idealisti, anarkisti, populisti, sovinisti 8.3.2000. Häränsilmiä & sammakoita. Viitattu 22.8.2007.
- ↑ Espoon Seurakuntasanomat
- ↑ Keskellä Helsinkiä asuu omalaatuinen huvilanomistaja Aulis Junes, joka ei aio luovuttaa – vuosikymmeniä jatkunut taistelu kaupungin kanssa voi ratketa talvella yle.fi. 31.10.2020. Viitattu 4.5.2023.
- ↑ Aulis Junes sai syytteen rakentamisrikkomuksesta Helsingin Sanomat, kopio Internet archivessa. Viitattu 24.08.2007.
- ↑ Ydinvoimaa äänestäneiden kansanedustajien nimet muistomerkkiin 21.10.2010. Ekofokus. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ Petra Wessman, BCWeb: Granroth-Junes släktportal - sukusivut www.granroth.fi. Viitattu 4.6.2021. (ruotsiksi)