Aukusti Simojoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aukusti Simojoki (ent. Simelius, 17. elokuuta 1882 Haukipudas8. kesäkuuta 1959 Hämeenlinna) oli filosofian tohtori, opettaja, kirjailija, kääntäjä, sanoittaja. Vuonna 1953 hän sai professorin arvonimen.[1]

Simojoki valmistui ylioppilaaksi vuonna 1901, filosofian kandidaatiksi ja lisensiaatiksi vuonna 1911 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1914.[1] Hänet promovoitiin samanaikaisesti tulevan presidentti Lauri Kristian Relanderin kanssa. Väitöskirjan aihe oli "August Ahlqvist runoilijana, arvostelijana ja tyyliniekkana".lähde?

Simojoki työskenteli muun muassa Kouvolan Sanomien päätoimittajana, Kustannus Oy Kariston kirjallisena johtajana.[1] Vuosina 1930–1940 hän oli Kouvolan yhteiskoulun suomen kielen lehtori ja rehtori sekä myöhemmin työväenopiston johtaja ja valtioneuvoston käännöstoimiston päällikkö. Hän suomensi monia teoksia eri kielistä ja oli innokas kuoromies (II-basso). Hän on myös sanoittanut useita tunnettuja lauluja. Simojoen runoon on sävelletty Kymenlaakson laulu.[1] Hän on myös riimittänyt suomeksi virolaisen joululaulun Kilisee, kilisee kulkunen (Tiliseb, tiliseb aisakell).

Simojoki kuului Suomen eläinsuojeluyhdistyksen hallitukseen vuosina 1910–1918 ja toimi sihteerinä 1911 alkaen. Simojoen vaimo Sylvia oli yhdistyksen puheenjohtaja Torsten Karl Forsténin tytär. Kun avioliitto päättyi eroon vuonna 1919, luopui Simojoki myös yhdistyksen toiminnasta. Aktiivikautenaan hän sanoitti Suomen eläinsuojeluyhdistyksen marssin. Sävellyksen teki Oskar Merikanto.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Aukusti Simelius:

  • Katovuosina : 3 näytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä n:o 40. Boman & Karlsson, Hämeenlinna 1906
  • Runoa ja suorasanaista : runokyhäelmiä. Suomen eläinsuojelusyhdistys, Lahti 1913
  • August Ahlqvist runoilijana, arvostelijana ja tyyliniekkana 1, väitöskirja. Tekjä, Helsinki 1914
  • Jaakko Juteinin mietteitä eläinsuojeluksesta. Suomen eläinsuojelusyhdistys, Lahti 1915
  • Nuoriso ja eläinsuojelus. Suomen eläinsuojelusyhdistys, Lahti 1916
  • Laulujen maailma : sanojen suomennoksia tunnettujen mestarien sävellyksiin. Huviohjelmien avuksi n:o 45. Karisto 1919, 1927
  • Lausuntarunoja : juhlatilaisuuksien ohjelmiin. Huviohjelmien avuksi n:o 46. Karisto 1919, 2. painos 1931
  • Tervehdys Hämeenlinnan W. P. K:n 50-vuotisjuhlaan 19 8/VII 23. Hämeenlinna 1923
  • Maan kauniin kohtalo meille soi ... : runo Hämeen Maakuntajuhlilla Hämeenlinnassa 5-6 VII. 1924. Hämeenlinna 1924
  • Tunnustus : yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 268. Karisto 1926
  • J. L. Runeberg opettajana. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1932
  • Äidinkielen kirjallisia tehtäviä ; koonn. Aukusti Simelius. Otava 1932
  • Äidinkielen kirjallisten tehtävien jäsentelyjä. Otava 1933

Nimellä Aukusti Simojoki:

  • Kansanrunoutta : kirjallisuuden historian opetusta silmällä pitäen ; toim. Aukusti Simojoki. Suomalaista kirjallisuutta kouluille 10. Otava 1939
  • Aulanko : matkailukeskuksen historiaa ja selostusta. Karisto 1947
  • Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 : kerrontaa 50-vuotiselta toimikaudelta. Karisto 1950

Nimimerkillä A. S:s:

  • Myllynpaikka : seuranäytelmä lauluineen 1:ssä näytöksessä. Näytelmäkirjallisuutta n:o 49. U. W. Telén ja K., Kuopio 1901

Nimimerkillä Tuomas Kiviaho:

  • Neidon mieli miehelähän : pila 1:ssä näytöksessä, kirjoittanut Tuomas Kiviaho. Seuranäytelmiä n:o 36. Boman & Karlsson, Hämeenlinna 1906, 2. painos 1909

Nimimerkillä Tahvo Kärppä:

  • Pitkälle matkalle, kirjassa Alli Vihonen : Luonnon suojelijat. Suomen eläinsuojelusyhdistyksen vuorokeskusteluja n:o 1-4. Suomen eläinsuojelusyhdistys, Helsinki 1915

Nimimerkillä W.T.W:

  • "Pilkku" on myötävä, kirjassa Alli Vihonen : Luonnon suojelijat. Suomen eläinsuojelusyhdistyksen vuorokeskusteluja n:o 1-4. Suomen eläinsuojelusyhdistys, Helsinki 1915

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Aukusti Simelius:

  • Jacob Tegengren : Runoja. Suomentaja, Helsinki 1908
  • Josef Julius Wecksell : Valikoima runoelmia. Suomentaja, Helsinki 1908
  • Edmond Rostand : Cyrano de Bergerac : viisinäytöksinen runomittainen sankarinäytelmä. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1918
  • Alexandre Dumas vanhempi : Kuollut maailmalta (Pauline). Karisto 1921
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 1, Toulonin rangaistusvankila. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 2, Antoinette. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 3, Orpojen aarre. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 4, Saint-Lazaren vankilassa. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 5, Vankilasta vapauteen. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 6, Kirottu majatalo. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 7, Venäjän aroilla. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 8, Hulluinhuone. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 9, Naispaholainen. Karisto 1925-1926
  • Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Kaleerivanki N:o 117. 10, Vasilikan kosto. Karisto 1925-1926
  • Jarl Hemmer : Huomenlahja : romaani. Otava 1934
  • Aleksanteri Mihailovitsh : Venäjän suurruhtinaana : muistelmia Venäjän keisarikunnan viimeisiltä vuosikymmeniltä. Otava 1934

Nimellä Aukusti Simojoki:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Aukusti Simojoki Kymenlaakson kirjailijat. 13.5.2011. Kouvolan kaupunginkirjasto. Viitattu 14.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]