Franz Kafka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Franz Kafka
Franz Kafka vuonna 1906
Franz Kafka vuonna 1906
Syntynyt 3. heinäkuuta 1883
Flag of Austria-Hungary (1869-1918).svg Praha, Itävalta-Unkari
Kuollut 3. kesäkuuta 1924 (40 vuotta)
Kierling (nykyisin osa Klosterneuburgia), Itävalta
Ammatit vakuutusvirkailija, kirjailija
Kansalaisuus Böömin juutalainen (Itävalta-Unkari, myöh. Tšekkoslovakia)
Tyylilajit romaani, novelli
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Franz Kafka (3. heinäkuuta 18833. kesäkuuta 1924) oli 1900-luvun tärkeimpiä saksankielisiä kirjailijoita. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen Prahassa, Böömissä, joka oli tuolloin osa Itävalta-Unkaria. Suuri osa Kafkan merkittävimmästä tuotannosta julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafka syntyi Prahassa 1883 saksankieliseen juutalaiseen keskiluokkaiseen perheeseen. Kauppiasisä Hermann Kafka (1852–1931) oli perheessä voimakas patriarkka, jonka vaikutus näkyy Franz Kafkan kirjallisuudessa: päähenkilöiden voimattomuus ja kykenemättömyys kapinaan on keskeinen teema Kafkan romaaneissa ja novelleissa. Nuori Kafka oppi äidinkielenään saksan, mutta oli varsin sujuva myös tšekin kielessä ja opetteli myöhemmällä iällään ainakin myös ranskaa.[1]

Opiskeluaikanaan Prahan Deutsche Karl-Ferdinands-Universitätissä hän ystävystyi muun muassa Max Brodin ja Franz Werfelin kanssa.

Kafka suoritti tutkinnon oikeustieteessä, ja työskenteli vuodesta 1908 alkaen Böhmin työtapaturmavirastossa ensin hakemusten käsittelijänä ja myöhemmin turvatekniikan asiantuntijana. Kafka havaitsi työssään, että työnantajien tapaturmavakuutusmaksuja pidettiin niin alhaisella tasolla, etteivät niiden tuotot riittäneet loukkaantuneiden työntekijöiden korvausten pitämiseen lakisääteisellä tasolla, ja lähetti vuonna 1911 asiasta vastaavalle ministerille 40-sivuisen kirjelmän aiheesta.[2]

Kafkan sosiaalinen elämä oli varsin vilkasta, ja hän piti yhteyksiä kotikaupunkinsa sekä Euroopan kirjallisiin piireihin ja älymystöön. Kafkalla oli estynyt suhde esimerkiksi seksiin, vaikka hän oli viehtynyt prostituoituihin.

Kafka sai vuonna 1917 keuhkoverenvuodon ja tuberkuloosidiagoosin, mutta hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa hylättiin. Kafka vietti kahdeksan kuukautta keuhkoparantolassa vuosina 1920–1921. Tämän jälkeen hän palasi työhönsä, mutta joutui lopettamaan työnteon jo parin kuukauden kuluttua. Tuberkuloosin todettiin levinneen kurkunpäähän vuonna 1924, ja Kafka menehtyi vielä saman vuoden aikana.[3]

Kafka kärsi tuberkuloosin ohella myös pitkäaikaisesta masennuksesta. Päiväkirjojen ja kirjeiden perusteella on epäilty, että hän olisi sairastanut lisäksi anoreksiaa.[4][5]

Kafkan kirjallinen tuotanto syntyi päivätyön ohessa. Kafka pyysi kuolinvuonnaan ystäväänsä Max Brodia tuhoamaan tuotantonsa. Brod ei kuitenkaan halunnut noudattaa ystävänsä pyyntöä, ja niin Kafka alkoi kuolemansa jälkeen saavuttaa suosiota ja on nykyään yksi eurooppalaisen kirjallisuuden suurnimistä.

Kirjallinen tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafkan teosten ilmapiiri on synkkä ja teemoina ovat usein käsittämätön ahdistus, vaino ja irrallisuuden tuntu. Päähenkilöt ovat usein kyvyttömiä toimimaan haluamallaan tavalla. Kyvyttömyys voi aiheutua voimakkaista, päähenkilön elämää rajoittavista auktoriteeteista, kuten mielivaltaisesti jäseniään koettelevasta, byrokraattisesta yhteiskunnasta (Oikeusjuttu) tai väkivahvasta ja määräilevästä isästä (esim. Tuomio-novelli).

Toisaalta useimpia Kafkan kertomuksia leimaa myös salakavala, mustahko huumori. Esimerkiksi romaanissa Oikeusjuttu heijastuu Kafkan hienovarainen satiiri virkavaltaistunutta yhteiskuntaa kohtaan. Päähenkilö joutuu nimettömän oikeusistuimen eteen, jossa hän ei edes tiedä, mistä häntä syytetään. Muodonmuutos-pienoisromaanissa kauppamatkustaja Gregor Samsa ajautuu voimattomaan, hyljeksittyyn asemaan muututtuaan nukkuessaan "suunnattomaksi syöpäläiseksi".

Kafkan teosten asetelmista ja tunnelmasta on kehkeytynyt kafkamaisuuden käsite, jolla viitataan esimerkiksi niin kutsuttuun kasvottomaan byrokratiaan ja sen aiheuttamaan yksilön vieraantumiseen yhteiskunnasta.

Kafkaa on luokiteltu modernistisen, surrealistisen, eksistentialistisen ja nimenomaisesti juutalaisen[6] kirjallisuuden edustajaksi. Esimerkiksi kirjailija Jorge Luis Borgesin mukaan Kafka on uskonnollinen kirjoittaja, jolla on "enemmän tekemistä Jobin kirjan kuin 'modernin kirjallisuuden' kanssa"[7].

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafkan jäämistöstä on syntynyt riita, joka juontuu vuonna 1988 pidettyyn huutokauppaan. Oikeusjutun alkuperäiskäsikirjoitus myytiin huutokaupassa Saksaan Marbachin nykykirjallisuuden arkistolle. Käsikirjoitus oli kulkeutunut Brodilta tämän sihteerille Esther Hoffelle, joka pani sen huutokauppaan myyntiin. Israelin valtio katsoo käsikirjoituksen kuuluvan itselleen.[8]

Hoffen lapset Eva Hoffe ja Ruti Wisler ovat vaatineet itselleen omistusoikeutta Kafkan julkaisemattomaan jäämistöön, mutta israelilainen tuomari on määrännyt Sveitsissä ja Israelissa pankin tallelokeroissa säilytetyt paperit julkisiksi. Tämän seurauksena tulossa on todennäköisesti uusia Kafkan tekstien julkaisuja.[9] Tutkijoita kiinnostavien papereiden joukossa on muun aineiston ohella tiettävästi ainakin julkaisematon novelli.[10]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franz Kafkan patsas Prahassa

Kafka antoi ystävälleen Max Brodille ohjeet, että kaikki hänen kirjoituksensa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on poltettava hänen kuolemansa jälkeen. Brod ei kuitenkaan totellut Kafkan ohjeistusta, vaan järjesti sekalaisessa järjestyksessä olleet paperit toimituskelpoisiksi; monet Kafkan kertomuksista ovat Brodin jälkikäteen nimeämiä ja puhtaaksikirjoittamia. Sen sijaan Kafkan seurustelukumppanin Dora Diamantin haltuun jätetty osa kirjoituksista hävisi Gestapon tehtyä ratsian Diamantin asuntoon Berliinissä vuonna 1933.[11]

Novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomio (Das Urteil, 1913)
  • Muodonmuutos (Die Verwandlung, 1915)
  • Rangaistussiirtolassa (In der Strafkolonie, 1919)
  • Maalaislääkäri (Ein Landarzt, 1920)
  • Nälkätaiteilija (Ein Hungerkünstler, 1924)
  • Metsästäjä Gracchus (Der Jäger Gracchus, 1917)
  • Aviopari (Das Ehepaar)
  • Hiilisangolla ratsastaja (Der Kübelreiter)
  • Selonteko akatemialle (Ein Bericht für eine Akademie)
  • Silta (Die Brücke)
  • Kun Kiinan muuria rakennettiin (Beim Bau der Chinesischen Mauer)
  • Josefine, laulajatar, eli hiirien kansa (Josephine, die Sängerin oder Das Volk der Mäuse, 1924)

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.kafka.org/index.php?biography
  2. Franz Kafkas Tätigkeit als Versicherungsjurist in Prag um 1910. In: Einführungen in die Wirtschafts- und Sozialgeschichte des 19. und 20. Jahrhunderts. Universität Münster. http://www.uni-muenster.de/Geschichte/SWG-Online/sozialstaat/kafka.htm
  3. Franz Kafka: das Leben. S. Fischer Verlag. http://www.franzkafka.de/franzkafka/das_leben/
  4. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=3061914&dopt=Abstract
  5. http://www.caringonline.com/eatdis/celebrities_f.html
  6. Harold Bloom: Ruin the Sacred Truths; Ritchie Robertson: Kafka: Judaism, Politics and Literature
  7. Esipuhe J. A. Underwoodin englanninnoksessa Short Stories, 1904–24.
  8. Israel ja Saksa riitelevät Kafkan perinnöstä.
  9. Tuomari määräsi Kafkan jäämistön julkiseksi. Viitattu 22.7.2010.
  10. Kate Connolly: Franz Kafka papers should be made public, Israeli judge rules Guardian. 21.7.2010. Viitattu 22.7.2010. (englanniksi)
  11. David Zane Mairowitz ja Robert Crumb: Kafka vasta-alkaville ja edistyville. Suomennos Jukka Heiskanen. Jalava, 2007.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Corngold, Stanley – Wagner, Benno: Franz Kafka: The Ghosts in the Machine. Evanston (Ill.): Northwestern University Press, 2011. ISBN 978-0-8101-2769-2.
  • Duttlinger, Carolin: The Cambridge Intriduction to Franz Kafka. Cambridge: Cambridge University Press, 2013. ISBN 978-0-521-76038-6.
  • Friedländer, Saul: Franz Kafka: The Poet of Shame and Guilt. New Haven: Yale University Press, 2013. ISBN 978-0-300-13661-6.
  • Kafka, Franz: Tuberkuloosifragmentit. Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-045-7.
  • Mairowitz, David Zane & Crumb, Robert: Kafka vasta-alkaville ja edistyville. (Kafka for beginners, 1993.) Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsinki: Jalava, 1995 (3. painos 2007). ISBN 978-951-887-382-5.
  • Neumann, Gerhard: Kafka-Lektüren. Berlin: De Gruyter, 2013. ISBN 978-3-11-028848-3.
  • Pawel, Ernst: Franz Kafka. (The nightmare of reason: A life of Franz Kafka, 1984.) Suomentanut Kimmo Rentola. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-08661-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Franz Kafka.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Franz Kafka (saksaksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Franz Kafka.