Ilmari Havu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmari Havu, vuoteen 1906 Falck (29. kesäkuuta 1895 Viipuri[1]4. elokuuta 1967 Helsinki[2]) oli suomalainen ensyklopedisti ja kirjallisuushistorioitsija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmari Havun vanhemmat olivat Turun hovioikeuden varapresidentti Gustaf Evert Havu ja Anna Wallin ja puoliso vuodesta 1921 Laila Lindholm. Havu tuli ylioppilaaksi 1913 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1916 ja lisensiaatiksi 1921.[1] Havu väitteli filosofian tohtoriksi 1923 tutkielmalla Pietari Päivärinta: Kirjallishistoriallinen tutkimus. Hän toimi Helsingin lyseon lehtorina 1937–1959 ja koulun rehtorina 1957–1959. Havu oli Otavan tietosanakirjojen ja aikalaiskirjojen toimitussihteeri ja päätoimittaja vuodesta 1924.[3] Hän oli Juhani Ahon nimeä kantavan seuran ensimmäinen puheenjohtaja vuodesta 1947[4] ja Turun Suomalaisen Yliopistoseuran perustajia. Havulle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1965.[5]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pietari Päivärinta, 1923 (väitöskirja)
  • Kauppis-Heikki, 1925
  • Juhani Aho, 1929
  • Lauantaiseura sekä sen miehet, 1945

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 163. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 10 (ei sivunumeroa). Otava 1967.
  3. Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 471. Otava 1968.
  4. Juhani Ahon seura.
  5. Turun yliopiston suomalaisen yliopistoseuran alkuvuosien historian lähteitä ja keskeisiä henkilöitä.