Atlantis (vuoden 1913 elokuva)
| Atlantis | |
|---|---|
 Elokuvan mainosjuliste. |
|
| Ohjaaja | August Blom |
| Käsikirjoittaja | Karl Ludwig Schröder, Axel Garde |
| Perustuu | Gerhart Hauptmannin samannimiseen romaaniin (1912) |
| Tuottaja | Ole Olsen |
| Kuvaaja | Louis Larsen, Johan Ankerstjerne |
| Pääosat | Olaf Fønss, Ida Orloff, Frederik Jacobsen, Ebba Thomsen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Tanska |
| Tuotantoyhtiö | Nordisk Films Kompagni |
| Levittäjä | Nordisk Film |
| Ensi-ilta |
26. tammikuuta 1913 (Tanska) 19. tammikuuta 1914 (Suomi) |
| Kesto | 2280 metriä ilman välitekstejä (116 min.) |
| Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Atlantis on vuonna 1913 valmistunut tanskalainen mykkäelokuva. Gerhart Hauptmannin samannimiseen romaaniin perustuvan draaman on ohjannut August Blom. Sen pääosia esittävät Olaf Fønss, Ida Orloff, Frederik Jacobsen ja Ebba Thomsen.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tieteellisellä urallaan epäonnistunut bakteriologi Friedrich von Kammacher jättää mielisairaan vaimonsa ja matkustaa Berliiniin, jossa hän ihastuu tanssija Ingigerd Hahlstrømiin. Von Kammacher ja Ingigerd lähtevät valtamerialuksella Amerikkaan, mutta matkalla laiva törmää hylkyyn ja uppoaa. Von Kammacher ja Ingigerd pelastautuvat haaksirikosta ja pääsevät lopulta New Yorkiin, jossa infantiili tanssija alkaa käydä yhä enemmän miehen hermoille. Von Kammacher matkustaa ystävänsä vuoristomajalle, jossa hän luhistuu henkisesti saatuaan uutisen vaimonsa kuolemasta. Kuvanveistäjä Eva, johon von Kammacher tutustui New Yorkissa, saapuu miehen luokse ja hoitaa hänet terveeksi. Von Kammacher ja Eva menevät naimisiin ja palaavat miehen lasten luokse.[1][2]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Olaf Fønss | … | tohtori Friedrich von Kammacher |
| Ida Orloff | … | Ingigerd Hahlstrøm, tanssija |
| Frederik Jacobsen | … | tohtori Rasmussen |
| Ebba Thomsen | … | Eva Burns, kuvanveistäjä |
| Alma Hinding | … | venäläinen pakolainen |
| Torben Meyer | … | Willy Snyders |
| Cajus Bruun | … | Friedrichin isä |
| Marie Dinesen | … | |
| Christian Schrøder | … | Ingigerdin isä |
| Charles Unthan | … | Arthur Stoss, taiteilija |
| Franz Skondrup | … | Stossin palvelija |
| Svend Bille | … | |
| Carl Lauritzen | … | tohtori Schmidt |
| Bertel Krause | … | |
| Thomas P. Hejle | … | |
| Albrecht Schmidt | … | |
| Oluf Billesborg | … | |
| Michael Curtiz | … | |
| Musse Kornbeck | … | |
| Henny Lauritzen | … | |
| Vilhelm Stigaard | … | |
| Peter Nielsen | … | |
| Svend Kornbeck | … | kapteeni |
| Lau Lauritzen Sr. | … | |
| Emilie Otterdahl | … | nainen tanssiaisissa |
| Charles Willumsen | … | |
| Christian Lange | … | |
| Maja Bjerre-Lind | … | |
| Lily Frederiksen | … | |
| Aage Henvig | … | |
| Ingeborg Jensen | … | |
| Vera Esbøll | … | |
| Birger von Cotta-Schønberg | … | [3] |
Tuotanto, teema ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nordisk Films Kompagnin tuottama Atlantis oli aikansa pisimpiä ja kunnianhimoisimpia elokuvia. Edellisenä vuonna Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Gerhart Hauptmannin romaaniin perustuva suurtuotanto oli myös yksi ensimmäisistä mykkäelokuvan autorenfilmeistä.[4] Julkaisua edeltänyt mainoskampanja keskittyi elokuvan haaksirikkokohtauksiin,[1] jotka toivat mieleen edellisenä vuonna uponneen Titanicin[4]. Pohjimmiltaan Atlantis on kuitenkin psykologinen kuvaus päähenkilönsä henkilökohtaisesta kriisistä, ja tanskalainen elokuvahistorioitsija Erich Ulrichsen onkin kutsunut sitä ”ensimmäiseksi moderniksi elokuvaksi”[1].
Tuotantokustannuksiltaan kallis Atlantis oli yksi Nordisk Filmin suurimmista kansainvälisistä menestyksistä, mutta ei sellainen rahasampo kuin yhtiö oli toivonut[1][4]. Elokuva sai valtavan suosion kirjailijan kotimaassa Saksassa, mutta Britanniassa ja Ranskassa sen juonta pidettiin sekavana ja liian vaikeana. Ranskalaisen elokuvahistorioitsijan Georges Sadoulin mielestä suurin ongelma on dramaattisen haaksirikkokohtauksen sijoittaminen elokuvan keskelle.[5] Nykynäkökulmasta katsottuna Atlantis monista ansioistaan huolimatta epäonnistuu keskeisimmässä tavoitteessaan: henkilön sisäisen maailman kuvaamisessa mykkäelokuvan keinoin[2]. Kielteistä huomiota saavat myös irrallisiksi jäävät juonenpätkät sekä kirjailijaa innoittaneiden tanssija Ida Orloffin ja ”kädettömän miehen” Charles Unthanin esitykset[6][7][8][9].
Atlantista esitettiin alkuvuodesta 1914 helsinkiläisissä Lyyra ja Maxim -elokuvateattereissa, joissa se oli jaettu pituutensa vuoksi kolmelle eri viikolle[10]. Uusi Suometar kertoi Lyyran maksaneen elokuvasta 29 000 markkaa[11]. Kutsuvierasnäytännössä elokuvan kokonaan nähnyt Nya Pressenin toimittaja kirjoitti sen olevan ”sekä näyttämöllepanonsa että näyttelijäsuoritustensa puolesta yksi parhaista näkemistämme filmeistä”. Samalla hän totesi, ettei elokuva ole draamana kovin jännittävä, vaan koostuu erillisistä kohtauksista, joista mieleen painuvin on realistisesti ja koskettavasti toteutettu laivan haaksirikko.[12] Uskonnollinen Herättäjä-lehti syytti tekijöitä Titanicin onnettomuudella rahastamisesta ja vaati tiukempaa elokuvasensuuria[13].
DVD-julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tanskan elokuvainstituutin restauroima Atlantis on julkaistu DVD:llä vuonna 2006. Elokuva on sävytetty alkuperäiseen tapaan sekä varustettu Robert Israelin pianomusiikilla ja englanninkielisellä tekstityksellä. Lisämateriaaleihin kuuluu Venäjän markkinoita varten tehty vaihtoehtoinen loppu, värjätty lyhyt japanilainen versio sekä ote Holger-Madsenin ja August Blomin elokuvasta Elskovsleg (1914).[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Historical Dictionary of Scandinavian Cinema, s. 63–64. Lanham: Scarecrow Press, 2012. ISBN 978-0-8108-5524-3.
- ↑ a b MacCabe, Colin et al. (eds.): True to the Spirit: Film Adaptation and the Question of Fidelity, s. 41–54. Gunning, Tom: Literary Appropriation and Translation in Early Cinema: Adapting Gerhardt Hauptmann’s Atlantis in 1913. New York: Oxford University Press, 2011. ISBN 978-0-19-537466-7.
- ↑ Det Danske Filminstitut: Filmdatabasen dfi.dk. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ a b c Abel, Richard (ed.): Encyclopedia of Early Cinema, s. 110, 250–251, 389. Abingdon: Routledge, 2005. ISBN 0-415-23440-9.
- ↑ Sadoul, Georges: Histoire générale du cinéma, tome 3: Le cinéma devient un art 1909–1914, s. 238–239. Paris: Denoël, 1950.
- ↑ Mykkäelokuvasivusto mykkaelokuvat.com. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Molodezhnaja: Bollywood, Hollywood, asiatische Filme & mehr molodezhnaja.ch. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Garden of Silence garden-ofsilence.com. Arkistoitu 12.10.2017. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Alchetron alchetron.com. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Lyra ja Maxim -elokuvateatterien mainokset. Helsingin Sanomat, 18.1.1914, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Pikku-uutisia: Suuria summia maksettu filmistä. Uusi Suometar, 8.11.1913, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Bio: Atlantis. Nya Pressen, 20.1.1914, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Eikö mätäpaisetta saada puhkaistuksi? Vähäsen elävien kuvien tarkastamisesta ja esityksistä. Herättäjä, 23.1.1914, s. 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Silent Era: Home Video Reviews silentera.com. Viitattu 12.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantis Internet Movie Databasessa (englanniksi)