Andover (Massachusetts)

Andover Andover
Andoverin kaupungintalo (1858).
Andoverin sijainti.
42°39′29″N, 71°08′13″W
Valtio	Yhdysvallat
Osavaltio	Massachusetts
Piirikunta	Essex
Maantiede
Kokonaispinta-ala	80 km²
Väestö
Väkiluku (2020)	37 000
Väestötiheys	457 as./km²
andoverma.gov
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Andover on 37 000 asukkaan kunta (town) Massachusettsin osavaltioon kuuluvassa Essexin piirikunnassa Yhdysvaltojen itärannikolla. Se sijaitsee osavaltion koillisosassa Merrimackjoen varrella noin 37 kilometriä Bostonista pohjoiseen. Sen rajanaapureita ovat Lawrence ja Methuen pohjoisessa, North Andover idässä, North Reading ja Wilmington etelässä sekä Tewksbury ja Dracut lännessä.

Andoverissa sijaitsee arvostettu Phillips Academy, joka järjestää yliopistoon valmentavaa koulutusta. Koulun entisiä oppilaita ovat muun muassa presidentit George H. W. Bush ja George W. Bush, lastenlääkäri Benjamin Spock, Yalen yliopiston rehtori ja Major League Baseballin toiminnanjohtaja Bart Giamatti ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Oliver Wendell Holmes.

Historia

Samuel Phillips toimi Andoverin eteläisen seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana.

Merrimackin jokilaaksosta tehdyt löydöt osoittavat, että seudulla liikkui metsästäjä-keräilijöitä niinkin aikaisin kuin 7000 eaa. Eurooppalaiset uudisasukkaat kohtasivat Andoverin alueella todennäköisesti pennacookeja, jotka siirsivät leirejään vuodenaikojen mukaan ja saivat elantonsa viljelemällä maissia ja tupakkaa ja pyytämällä lohta ja harmaasilliä. Tutkijat uskovat, että vuosina 1615–1616 rutto tappoi alkuperäisasukkaita Massachusettsin itäosissa niin, että heidän määränsä pieneni 100 000:sta vain noin 5 000:en. Mahdollisesti juuri väestökadon vuoksi ensimmäiset uudisasukkaat eivät kohdanneet Merrimackin jokilaaksossa juurikaan vastarintaa.

Vuonna 1634 Massachusettsin parlamentti hyväksyi asetuksen, jolla Cochichewickjärven rannat jaettiin viljelysmaiksi. Alueelle houkuteltiin uudisraivaajia lupaamalla heille kolmeksi vuodeksi vapautus veroista ja muista velvoitteista asepalvelusta lukuun ottamatta. Vuonna 1641 John Woodbridge johdatti ryhmän uudisasukkaita Newburystä ja Ipswichistä Andoverin ja North Andoverin alueelle ja perusti sinne ensimmäisen pysyvän asutuskeskuksen. Pian uudisasukkaiden saapumisen jälkeen pennacookien päällikkö Cutshamache möi heille maa-alueen, jolla nykyinen Andoverin kunta sijaitsee.

Uudesta yhdyskunnasta muodostettiin toukokuussa 1646 itsenäinen kunta, jonka nimeksi tuli Andover. Se nimettiin luultavasti englantilaisen Andoverin kaupungin mukaan, josta osa sen ensimmäisistä asukkaista oli kotoisin. Kylä sijaitsi paikassa, jossa nykyään on North Andoverin vanha hautausmaa. Kylän keskellä oli kylätalo, jonka ympärille asukkaiden talot oli rakennettu tiiviiksi ryppääksi, jotta niitä olisi helpompi puolustaa intiaanien hyökkäyksiltä. Yhteiselo intiaanien ja uudisraivaajien välillä oli sopuisaa vuonna 1675 puhjenneeseen kuningas Philipin sotaan saakka. Intiaanit hyökkäsivät kylään kuusi kertaa vuosina 1676–1698, kunnes uudiasasukkaiden lukumäärä oli kasvanut niin suureksi, että he pystyivät pitämään alueen hallinnassaan.

Vapaussodan muistomerkki.

Vuonna 1692 alkaneet Salemin noitaoikeudenkäynnit ulottuivat myös Andoveriin. Yli neljääkymmentä kyläläistä, lähinnä naisia, syytettiin liittoutumisesta paholaisen kanssa. Kolme heistä tuomittiin kuolemaan ja moni muu joutui vankilaan useiden kuukausien ajaksi. Andoverin kasvava väestö levittäytyi kohti etelää 1700-luvun alussa, minkä takia Massachusettsin parlamentti päätti vuonna 1709 muodostaa sen eteläosaan uuden seurakunnan. Molemmat seurakunnat sijaitsivat kuitenkin edelleen saman kunnan alueella. Eteläistä seurakuntaa varten rakennettiin oma kokoontumistila, ja sen kirkkoherraksi nimitettiin Samuel Phillips.

Kiristyvä verotus oli lietsonut Britannian-vastaisia mielialoja Andoverissa jo ennen Yhdysvaltain vapaussotaa. Sodan puhjettua huhtikuussa 1775 tarttui 350 kylän miestä aseisiin ja marssi Lexingtoniin. He eivät ehtineet mukaan ensimmäisiin taisteluihin mutta osallistuivat myöhemmin Bunker Hillin taisteluun ja muihin yhteenottoihin brittiarmeijan kanssa. Massachusettsin perustuslailliseen konventtiin osallistuivat Andoverin edustajina Samuel Osgood, Zebadiah Abbot, John Farnum ja Samuel Phillips, Jr., joka oli Andoverin ensimmäisen kirkkoherran pojanpoika. John Adamsin nimitti Phillipsin myös toimikuntaan, joka luonnosteli Massachusettsin osavaltion perustuslain.

Nykyinen South Church (1861) on paikalla, jossa eteläinen seurakunta kokoontui 1700-luvun alussa.

Vuonna 1778 samainen Phillips suostutteli isänsä ja setänsä rahoittamaan poikakoulun perustamisen Andoveriin. Phillips Academy aloitti toimintansa entisessä puusepän verstaassa. Aikojen saatossa siitä kehittyi yksi Yhdysvaltojen arvostetuimmista yksityisistä toisen asteen oppilaitoksista. Vuonna 1807 Massachusettsin parlamentti myönsi luvan teologisen seminaarin perustamiseksi Andoveriin. Seminaari koulutti kunnassa lähetyssaarnaajia Kaukoitään ja Tyynenmeren saarille seuraavat sata vuotta, kunnes opetus päätettiin siirtää Cambridgeen vuonna 1908.

Andoverin väestö kasvoi voimakkaimmin eteläisen seurakunnan alueella, jonka länsiosasta muodostettiin vuonna 1826 uusi seurakunta. Vuonna 1854 järjestetyssä kuntakokouksessa Andover päätettiin jakaa kahdeksi kunnaksi: eteläisen ja läntisen seurakunnan käsittäväksi Andoveriksi ja pohjoisen seurakunnan käsittäväksi North Andoveriksi.

Abolitionismilla oli paljon kannattajia Andoverissa kauan ennen sisällissotaa. Monet asukkaista tukivat Underground Railroadin toimintaa tarjoamalla turvataloja pakeneville orjille. Sisällissodassa palveli kuusisataa andoverilaista miestä, joista 53 kuoli taisteluissa. Heidän muistokseen rakennettiin vuonna 1873 Memorial Hall Library.

Andover säilyi maaseutuvaltaisena pikkukaupunkina pitkälle 1900-luvulle. Kun kunta täytti 300 vuotta vuonna 1946, sen väkiluku oli vain 12 000. Interstate 93 -tien avaaminen 1950-luvulla ja Interstate 495 -tien avaaminen 1960-luvulla kasvattivat väestöä nopeasti niin että vuonna 1970 väkiluku oli jo lähes 24 000 asukasta. Asutus ja teollisuus valtasivat alaa pelloilta, ja nopea väestönkasvu on pakottanut kuntaa laajentamaan palveluitaan.