Altiero Spinelli (31. elokuuta1907Rooma[1] – 23. toukokuuta1986) oli italialainen poliittinen teoreetikko, kommunistipoliitikko ja Euroopan yhdistymisen puolestapuhuja. Spinelliä pidetään yhtenä Euroopan unionin perustajista. Hän oli kirjoittamassa Ventotenen manifestia ja osallistui Euroopan federalistisen liikkeen syntyvaiheisiin. Spinellillä oli vahva vaikutus ensimmäisinä vuosikymmeninä toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan integraation ja hän oli käynnistämässä uudelleen integraatioprosessia 1980-luvulla. Hän oli Euroopan komission jäsen kuusi vuotta ja Euroopan parlamentin jäsen kymmenen vuotta. Euroopan parlamentin päärakennus Brysselissä on nimetty hänen mukaansa.[2]
Spinelli liittyi 17-vuotiaana[1]Italian kommunistisen puolueen (PCI) jäseneksi vastustaakseen Benito Mussolininfasistipuoluetta. Spinelli suuntautui radikaaliin journalismiin ja hänet pidätettiin vuonna 1927. Hän vietti kymmenen vuotta vankilassa ja sen jälkeen kuusi vuotta arestissa. Sodan aikana Spinelli oli internoituna Ventotenen saarella Gaetan lahdella yhdessä noin 800 muun poliittisen vangin kanssa. Näinä vuosina hän vieraantui Italian kommunistisesta puolueesta tuomiten Stalinin puhdistukset (jolloin monet muut vangit hylkäsivät hänet). Spinelli kieltäytyi tekemästä kompromisseja fasistisen hallinnon kanssa huolimatta tarjotusta varhaisen vapautumisen mahdollisuudesta.lähde?
Spinelli ja Ernesto Rossi kirjoittivat vankilassa yhdessä vuonna 1941 manifestin, joka salakuljetettiin ulos vankilasta ja julkaistiin Roomassa tammikuussa 1944. Siinä hahmoteltiin toimenpiteet ja periaatteet, joilla luotaisiin vapaa ja yhdentynyt Eurooppa sodanjälkeisessä maailmassa.[3]
Sodan jälkeen Spinelli palasi Italian kommunistisen puolueen riveihin, koska puolue omaksui muiden suurten läntisten kommunistipuolueiden tavoin (Italia, Ranska, Espanja) eurokommunismin, joka peräänkuulutti demokratiaa ja ihmisoikeuksia, eikä hyväksynyt neuvostomallista diktatuuria. Vuonna 1979 Spinelli valittiin Euroopan parlamenttiin kommunistien listalta.
