Alexander Nyström
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: lähteitä löytyy, mutta eipä niihin viitata |
Alexander (Alex) Rogatus Nyström (24. toukokuuta 1869 Helsinki – 24. helmikuuta 1926 Turku) oli suomalainen arkkitehti.[1] Hän suunnitteli useita jugend-tyylisiä rakennuksia Turkuun.[2]
Nyströmin vanhemmat olivat poliisikonstaapeli Gustaf Nyström ja Fredrika Grönroos. Hän pääsi ylioppilaaksi Ruotsalaisesta normaalilyseosta 1888 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1892.[1]
Nyström toimi Turun teollisuuskoulun opettajana 1899–1917 ja Turun piirustuskoulun opettajana 1905–1917.[1] Hän oli lääninrakennuskonttorin apulaisarkkitehtina 1906–1923 ja Åbo Akademin rakennustekniikan opettajana 1921–1926. Viimeksi hän toimi lääninrakennuskonttorin esimiehenä vuonna 1926. Nyström oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsen 1902–1926.[1]
Alexander Nyström oli naimisissa vuodesta 1898 Emilia Johanna Lindforsin kanssa.[1] Arkkitehti Gustaf Nyström oli Alexander Nyströmin isoveli.[2]
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ypäjän kirkko, 1902, yhdessä Henrik Reinhold Helinin kanssa
- Betanian kirkko, Itäinen Pitkäkatu 53, Turku, 1906, purettu 1940 pommitusvaurioiden takia[3][2]
- Piikkiön kirkon korjaus 1908[3]
Julkiset rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Panttilainalaitos (1899, purettu 1969) Puolalankatu 5, Turku. Ensimmäinen Turkuun suunniteltu rakennus[4]
- Park hotel eli aiempi Eagerin talo (1902) Rauhankatu 1a, Turku[2]
- Biologinen museo (1907) Neitsytpolku 1, Turku[3][2]
- Liedon kunnantupa (1911) Kirkkotie 9, Lieto[3]
- Turun pursiseuran talo eli Grotenfeltin huvila (1917) Ruissalo 57, Ruissalon puistotie 316[3]
- Turun sähkölaitoksen korjaus- ja muutostyöt vuonna tapahtuneen 1920 räjähdyksen jälkeen. Linnankatu 67, Turku[3]
- Korvensuun kansakoulu (1923) Opinahjontie 16, Mynämäki[3]
Huvilat ja kartanot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Volter Kilven talo, Vartiovuorenkatu 1, Turku, 1900[3][2]
- Friskalan kartanon (1803) nykyasu 1905, Hirvensalo, Turku[3]
- Tenholan kartano, 1910, purettu 1965, Lemu, Masku
- Huvila Ruissalo 102, Kilkantie 37, Turku, 1910[5]
- Villa Saaron laajennus 1911, Ruissalo 121, Saarontie 59, Turku[3]
- Villa Rainer, Kirjala, Parainen, 1913
- Juvan tehdas asuinrakennus, Tarvasjoki, 1917
- Heikkilän kartanon (1832) nykyasu 1919, Liukolantie 334, Rusko[3]
- Nautelan kartanon (1700-luku) nykyasu 1921, Nautelantie 50, Lieto[3]
- Huvila Satavan Kettunokka, Turku, 1923
- Huvila Kolkanniemi, Ruissalo 120, Saarontie 115, Turku, 1924[3]
Kerrostalot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- As oy Sairashuoneenkatu 8, Turku, 1911[3]
- Työväen As Oy Aron jugendkerrostalo, Puistokatu 18, Turku, 1911[3]
- Rakennus- ja kiviteollisuusosuuskunta Alku, Matinkatu 4, Turku, 1911[3][2]
- As oy Yrjänä, Satakunnantie 8, Turku, 1912[3]
- Asuintalo, Kaskenkatu 15a, Turku, 1912, purettu
- As oy Birger, Yliopistonkatu 37, Turku, 1912[3]
- As oy Päivölä, Puolalanpuisto, Turku, 1913[2]
- Villa Hortus eli nykyinen yliopiston vierastalo, Turun Yliopistonmäellä[2]
Puutaloyhtiöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- As oy Arvinkatu 8:n puutalo, Turku, 1905[3]
- As oy Soma, Mittarinkatu 1, Turku, 1911[3]
- Satulinna, Littoisten Tehtaanmäki, Tammikallionpolku 2F, Lieto[3]
- As oy Väli, Pohjolankatu 3, Turku, 1922[3]
- As oy Eteläkulma, Veturimiehenkatu 1–5, Turku, 1922[3]
- As oy Pohjankulma, Pohjolankatu 4–6, Turku, 1922[3]
- As oy Oma-Pohja, Pohjolankatu 5, Turku, 1922[3]
- As oy Päivä, Veturimiehenkatu 9, Turku, 1923
- As oy Alppila, Niklaksenkatu 5, Turku, 1923[3]
- As oy Tervahovi, Kupittaankatu 99, Turku, 1923[3]
- Työläisten as oy Kotimäki, Kupittaankatu 97, Turku, 1923[3]
- Työläisten as oy Kaukola, Tervahovinkatu 18, Turku, 1924[3]
- As oy Oma-Katto, Tervahovinkatu 15–17, Turku 1924[3]
- As oy Heimola, Räntämäenkatu 2, Turku, 1924[3]
- As oy Vähäjukola, Pohjolankatu 1, Turku, 1924
- Työläisten as oy Itärinne, Stålarminkatu 20, Turku, 1925
- Työläisten as oy Maja, Tervahovinkatu 16, Turku, 1925[3]
- As oy Vilkkilä Bostads Ab, Tervahovinkatu 5, Turku, 1925[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- NYSTRÖM Alexander Rogatus. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Uppslagsverket Finland : Alexander Nyström (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry : Arkkitehti Alexander Nyström (1869–1926) (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://ruissaloyhdistys.fi/huvilat/ Ruissaloyhdistys ry : Arkkitehti Alexander Nyström (1869–1926)] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.3.2025.
- ↑ a b c d e f g h i hannu: Veljespari Gustaf ja Alexander Nyström – arvorakennusten arkkitehdit Jälkipeli.net. 1.2.2025. Viitattu 2.3.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-55-0
- ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot, s. 136. Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-4100-1
- ↑ Ruissalo 102 – Ruissaloyhdistys ruissaloyhdistys.fi. 5.9.2018. Viitattu 2.3.2025.